sunnuntai, 19. heinäkuu 2015

Heinäkuun sävyt

Tän vuosimallin heinäkuusta on jo komiasti yli puolet taaperrettuna. Moni porajaa, kuinka säät on aiva perseestä ja et menee lomat melekeenpä pilalle ku vähä väliä sataa ja ku ne helteetkää ei kestäny ku Ruisrokin verran. Mä voin vaan todeta, että voihan kyynel ja yhyy, mulla ei oo mitää kesälomaa ensinkää ni mulle on silleen ihan sama minkälaisen kelin vallites mä kuppaan työmaalla koko ikisen vuoden!

Mulle passaa ihan hyvin tämmönen niukin naukin kahtakytä hipovat lämpöasteet. Voishan sitä tietty aina pikkusen lämpösempi olla, mutta kuten joka kesä rutajan, ni hellerajan ylitystä mä en kaipaa niin pätkääkää. Mä otin tän kesän tavotteeksi ruskettua niin vähä ku maharollista, ja näillä keliillä oon onnistunu siinä toistaseks oikeen hyvin! Tietty mähän ny oon ruskettuneenaki ihan naurettavan hailakka jonku normaalin värisen tyypin rinnalla, et mun ei hirveesti kannata ruveta keulihin, vaikka olisin oikeen yrittämällä saanu haalittua väriä pintahan. 

Aikasemmin oon ehkä vähä eres koittanu kärtsätä nahkaani kesääsin, mutta tänä vuonna päätin, että antaa perkele olla. Jos mä enssijasesti kärvährän punaseksi ja täten entuurestaan vaan kasvatan maharollisuuksiani saada ihosyövän, ja pahimman punan hälävettyäki oon erelleen kuitenki aika kalapia, ni miks edes yrittää? Niin saatana ja ainua paikka eli lärvi ku olis semmonen, mihkä vois vähä jotaki väriä halutakki, ni se muuttuu pelekästään punaseksi eikä muutu siitä edes siksi hailakan rusehtavaksi. Pisamia mulle hiukan tulee ja se onki ihan jees, mutta ei nekää oikeen lopulta mihkää näy ku niitten taustaväri on punanen, helevetti soikohon.

Mä oon kerran koittanu itseruskettavaa tököttiä ja tein sen viä silleen fiksusti, että testasin sitä kuraa justiinsa yksiä häitä ereltävänä päivänä. Lopputulos oli tietenki aivan vitun luonnollinen ja tasanen, niin että olis teheny mieli pukeutua johki burkhaan sinne häihin. Sitte ku viä mulla ei oo ikänä ollu tapana meikata eri sävyillä sen mukaan onko kesä taikka talavi, ni mähän näytin tosi vetävältä naama valakosena ja muuten oranssinruskiana. Ku teiniille tuputetaan kaikenmoista valistusta, ni vois paasata, että huumeitten ja muitten paskojen lisäksi äläkää sekaantuko itseruskettaviin mömmöihin. 

Mut on eräs keinotekonen ihon värjäämisen muoto, josta mä tykkään. Tua tän kuun aluus toteutin pitkäaikasen haaveeni ja otin pikku kuvan vasempaan olokavartehen: (äiti älä saa slaakia) 

20150711_194835.jpg

Toteutuksesta vastasi Skincraft / Uncle Henri (http://www.skincraft.net/wordpress/)

Olin siis jo aikani pähkäälly jotaki kuvaideaa joka jotenki liittyis mun muksuihin, mutta ku mua ei oo paiskattu minkäämoisilla piirtäjän lahajoolla ni hieman kesti tuon ajatuksen käyminen toteen. Onneks herra tatuointitaiteilijalla tuntu olevan ajatuksenlukijan vikaa, ku mä menin nelijän erimoisen kuvan ja hatarien höpinöitteni kans tilaahan aikaa ni H-hetkee varte se oli mun epämäärästen vihijeitten perusteella piirrustanu kuvan, joka ny koristaa mun kättä. Ja oon kyllä aivan helevetin tyytyväänen lopputulokseen! Mä ny yleensäkki viehätyn perhosista ja luonnonvarasista kukista, ni ihan iliman mitää syvällisempiä merkityksiäki tuo kuva olis niin "mun näkönen" ku olla ja voi, mutta nuo siniset perhoset ikäänku kuvastaa poikia ja mähän siinä keskellä sitte möllötän vähä niinku neitoperhosena, ja mullon siiviski silimät kattomas nuitten sinisten tyyppien perähän :D

Mut eipä täs ny oikeestaan taas tän kummempia. Ku ei voi sanoo, että "lomaa orotelles", ellei sitte puhu äijän lomasta, jota on viä pari viikkoo luvas elo-syyskuun vaihtees, ni sanotaan vaikka että viikonloppuja orotelles sitte. Jos säät suosii, koitetaan lähtiä Houtskäriin mökille ens viikonloppuna koko kööri ja seuraavana viikonloppuna meen äijän kans kattohon Nightwishia Tampereelle! Lämppäreinä on Children of Bodom ja Sonata Arctica, että luvas on varsinaasta musiikkiorgasmia alusta loppuun!!! 

 

sunnuntai, 5. heinäkuu 2015

Pipi kissa

Lauantai eteni ehtooseen asti pääasias perjantaisen Ruisrock-ehtoon huuruja puhallelles ja tarkotuksena oliki viettää rauhaisaa koti-iltaa. Ku saatiin tenavat nukkuhun ni Rami rupes kärtsäähän grillis rimpsuluita ja mä kyykin jonku kukkapenkin kimpus. Grillaus rupes olehen loppusuoralla ku huomattiin, että Kessu ontuu pahasti toista takajalakaansa. 

Enste pähkittiin, että orottasko aamuun lekurireissun kans, mutta ku katti rähisi itteksensä kivusta sen verta railakkaasti hypätesänsä sohovalle maate ni mä buukkasin Keijolle ajan eläinlääkäripäivystyksestä klo 23 ja lähärin viemähän jalakapuolta sinne näytille. Jep, pääsin siis lauvantaiehtooksiki kylille, tosin viihdetarjonta ei ollu aiva erellisehtoon tasoo...

Mä olin jo aiva varma, että kissalla täytyy olla siinä koives luita sökönä ja varuiksi viä porasin naamani oikeen punaseksi lääkärille lähteisäni. Vastaanotolla hämmästys oliki sitte melekonen, ku kuljetusboksista marssi esiin hyvinki uteliaan ja reippaan olonen katti käyttäen kaikkia nelijää jalakaansa. Olin vähä et mitä vittua, tiäksä kissa yhtää mitä tääki käynti tulee maksahan, niin että älä ny väitä ettei sus ookkaa mitää vikaa ku viä reilu puoli tuntia sitte olit niin kipiä että pelekkä kyljen kääntäminen sohovalla sai sun sähiseen ja muriseen niin että äijäki varuiksi ennen kissan tunkemista kuljetuslooraan veti käteen, meinaan vahavat nahkakintahat. 

No, eläinlääkäri kopeloi kissan, mittas kuumeen kissansilimästä ja ku viä lopulta siitä kipiästä jalaasta löyty pieni mutta sitäki märkivämpi reikä, ni diagnoosi ei ollukkaa luunmurtuma vaan tulehtunu haava. Olisko katti sitte saanu automatkalla nuoltua haavasta ruven ja ihon alle kertyneet visvat pois niin että koipi kestiki yhtäkkiä kävelyä siä vastaanotolla, muuta selitystä en sille osittaiselle ihimeparantumiselle keksiny. 

Mut oli miten tahansa, ni kissi sai suureksi riemuksensa kaulurin päähänsä, antibiootit, kipulääkkeet sekä viä rasvaa sen haavan hoitoon. Kaulurin mukana oli peruutusvaihre, harvemmin meinaan oon kissan nähäny niin vittuuntuneena kulukevan perse erellä ympäri huushollia kun se raukka koitti päästä erohon uutuushärvelistänsä. 

20150705_090242.jpg

Tänä aamuna vähä jännitti koittaa, kuinka kissalle kelepaa antibioottitabletti. Se oli onneks jotain maustettua versioo, ja Kessulla oli ilimeisesti ollu vaikeutta saada syötyä raksuja kupistansa, ni se suorastaan täristen hotki tablettinsa silikasta näläästä! Voi ristus et oli huojentavaa että se lääke meni alaha aiva heittämällä! Simpan kans ei takuulla olisi onnistunu. 

Mä oon sitte tänään palavellu kissaa kantamalla sille suoraan sänkyyn raksuja sekä vettä, putsannu haavaa ja silitelly mennen tullen sekä asetellu kauluria paremmin, mikäli tarpeellista. Ja miten kissa kiittää tästä huolenpirosta? Tietenki heittämällä laatat pitkin sänkyä. Niin ja tietysti silleen vaivihkaa, etten tajua sitä tuoreeltaan käyrä siivoomas vaan vasta tuntien päästä, ku kaikki mehut yrjökasasta on jo tiukasti imeytyny lakanan läpi petariin ja sitä rataa!

Heivasin petarin päällisen orottahan pyykkikoneeseen pääsyä ja äijä sitte riensi petarin sisuskaluja puunaahan. Se otti aseeksi höyrypesurin, joka päätti sitte hyytyä just ku sitä olis ehkä kipeiten tarVITTU. Ei siinä auttanu ku suihkulla prääsätä sitä ykäkohtaa ja todeta, että tommonen hiton superlonimatsku imee muute ihan perkeleesti vettä. Sitä petaria me sitte pesuhuoneen laattialla tallottiin suurella tunteella ja Rami kekseliäästi löi jopa maate siihen petarin päälle ja vieläpä kieri siinä ja mä pohoriin, että onko tää ny joku paikallinen versio munamankelista. 

Seuraava jännityksen aihe oli ruiskulla kissan suuhun ruutattava kipulääke. Mä kaappasin kissan sylihini selällensä, pökkäsin ruutan katin suuhun ja mömmöt tupihin. Oho, oliko tää(ki) näin iisi toimenpire?! Kissa kyllä näytti entistäki kyrpiintyneemmältä ja voi olla, että huomenna kipulääkkeen annostelu ei onnistu yhtä kivasti ku kissa tietää mitä paskaa on luvas, mutta olipa eres alaku heleppoo!

Mitähän täs viä on luvas ennenku on kissa saatu terveiren kirijoohin? Hiekkalaatikosta mä otin katto-osan pois että töttöröpää mahtuis paskalle ja hiekkaa kissat onki tänään kuoputtanu kodinhoitohuoneen täytehen sontalooran reunojen yli. Seuraavaks Kessun maha varmaan menee antibiootiista sekasin, se vääntää kunnon ruikulit ja enste kaapii rämmäleet pitkin seiniä ja sitte kiertää kuratassuillansa läpi kaikki huoneet ja lopuuksi pomppaa meirän sänkyyn. Eikä se saa edes ittiänsä pestyä ku on se kauluri tiellä. Joo, no toivotaan parasta että tuo sänkyyn purjoominen jäis ainuaks sivujuonteeks täs operetis!

tiistai, 23. kesäkuu 2015

Kesäloma arjen keskellä

Terve, olen Anne kolkytneljä vee eikä mulla oo viäkää ollu eläisäni mistää työpaikalta täyttä kesälomaa. Ja mikä hienointa, tänä kesänä mulla ei oo mitää lomaa ensinkää, jollei muutamaa tuntipankista reväästyä saldovapaapäivää lasketa. 

Me oltiin tuos juhannusta viettämäs Isojoella ja äijän alakoo siitä kaharen viikon kesäloma, ja se päätti jäärä viikoksi porukoille poikien kans. Mä puolestani palasin pyhäehtoona kotio, painan täs viä pari päivää duunia ja palaan sitte kans Isojoelle takasi, ku pidän perjantain vapaata. Et se on sitte vähä niinku mun kesäloma sitte. Vai voisko oikeestaan aatella niin, että mun kesälomaa onki nää nelisen päivää, mikkä mä vietän aiva yksikseni kotona? Mullei oo tää eres kissoja vastuksina ku neki on Isojoella! 

Sunnuntaina ku ajelin kotio, mietiin kuumeisesti, että mitenkä mä oikeen tän laatuaikani oikeen käyttääsin. Päätin alottaa rehevakkaasti käymällä ostoksilla, ainaki ruoka-sellaasilla, ku kotojääkaappihin ei jääny muuta ku valo. Varttia yli kuus Cittarin pihas vähä ihimettelin, että mikä vittu ku ei näy ketää misää ja sitte mä tajusin, että kaupathan on menny kuurelta kii. Et ostosreissu oli vähä köyhänlainen, mutta ei se mitää, köyhä olis ollu tää shoppailijaki. Onneks Maskun K-marketti oli auki ni sain eres vähä jotaki syömisenpuolta. Ostin muun muaas jäätölöpaketin, josta vetelin heti pyhäehtoona puolet nautinnollisesti sängys rötväten!

Entä mitäs muuta oon teheny ku syöny jäätölöö sängys? No esimerkiks syöny jäätölöö sohovalla. Sitte eileen kävin Raision kauppakeskus Myllys kiepahtelemas. Jos kaupan nimi on Glitter, ni eikö se jo sano, että sen kohoreryhymää on selkeesti tämmöset vanahat ämmät? Sijotin muutaman lantin korviksiin, niittiihin ja nahkaan ja sitte hain toisesta putiikista lisää hiusmömmöö, millä saa freesattua tätä pinkkiä väriä. Sitte kiertelin parilla kirpparilla, joskin poistuin niistä tyhyjin käsin, mitä voi toisaalta pitää ihan hyvänäki juttuna. Tänään oon käyny morjestamas yhtä kaveria ja sen vauvaa. 

Mä otin tavotteeksi nysvätä maharollisimman vähä kotona sekä käydä ahkeraan lenkillä ja tuo jäläkmmäänen tavote on täyttyny muuten paitsi tänään, ku kyläilyreissulta palattuani rupes hetikohta satahan vettä ku Esterin perseestä. Niinpä tästä tuli sitte netis surffailuehtoo. Päätin, että ruokaa en kotona laita koko viikolla vaan murkinoin töis ruokalas. Lisäks päätin, että telekkaria en aukase kertaakaa, vaikka muutama kaveri suositteliki, että nyt mullon hyvä tilaisuus syventyä telekkarin tuijotukseen. Mut mitä mä sieltä vahtaisin nyt kun en mä sitä jaksa nykyään kattella koskaa muutenkaa? Okei mä meinasin eileen kattoo yhyren elokuvan loppua samalla ku tuhosin toisen puolen jäätölöpaketista, mutta mä olin jo muutenki nähäny sen leffan ainaki pari kertaa ni söin jätskini, plarasin tovin nettiä puhelimellani ja menin maate. 

Huomenna mä aattelin käylähtää Turun keskustas. Emmä viä oikeen tiä mitä mä siä tekisin, mutta enkähän mä jotain keksi. Ni ja kotomatkalla vois kiertää viä yhyren kirpparin. Ehtoolla lenkki ja tavarakapsäkin lataus viikonloppua varte, mikä ei oo kovin paha rasti ku emmä vaivautunu eres purkahan mun juhannukseks pakattuja rettuja laukusta muutaku sen verta, että heitin likaset kuteet pyykkihin. 

Pakon eres on tietenki täytyny harrastaa vähä arjenki pyöritystä just niinku pyykinpesemisen muoros ja tänään ku olin meleki aikeis lähtiä lenkille, tyydyinki nypeksiin vähä rikkaruohoja mun niin sanotuista kukkapenkiistä ennenku se vesisare alakas. Nurtsiki olis leikkuun tarpees mut ehkä samaanen sare pelastaa mut siltä urakalta - tosin homma saattaa olla eres ens pyhänä entistäki vittumaisempana, ku olin huomaavinani, että sateiset mutta silti yllättävän lämpöset kelit on saanu kaikenmoiset rehut rehottahan. 

Tänään paukutin taas vähä pianoo ja älynväläyksenä otin yhyren vetäsyn videolle puhelimella ja siinäpä oliki prokkista kerrakseen ennenku a) sain kuvattua sellasen pätkän, jonka justiin ja justiin kehtaa pistää näytille ja b) onnistuin pistähän sen videon johki, mistä sain sen linkattua tänne. Kattokaa ja kuunnelkaa jos ilikiätte:

https://goo.gl/photos/8bHDes76mDnLgjmg7

Voi Sibelius-parkaa, kuinka vaan joutuuki pyörihin haurasansa ku mä raiskaan sen jotaki valssibiisiä epävireisellä pimputtimella. Itte vaan oon itteeni meleko tyytyväänen erinäisistä harhalyönniistä huolimatta, ku kerkis tuos olla kuitenki aika monta vuotta välis, etten juuri pianohon päin kattonukkaa. 

Kello alakaa olla sen verta paljo, että ehkä olis viisainta vähä nukkuakki välis. Jotenki meinaa nää vapaaehtoot venahtaa aika myöhälle vaikka pitääki herätä ihan normaalisti töihin. Eileen mun oli tarkotus herätä vähä tavallista myöhempään, asetin jo puhelimeen herätyksenki eri aikahan mutta en tiä sitte mitenkä mä siinä taas niin (epä)onnistuin, ku puhelin rupes aamusta möökäähän justiin siihen aikaan ku ennenki. Mut joo, tää on oikeesti niin hienoo olla aivan YKSIN, ettei sitä aikaa haluaasi tuhulata nukkumalla! Kyllähän sitä kotoonsa pois pääsee keskenänsä mutta se, että saaki jäädä kotionsa ja muut poistuu ja viä vähä pitemmäksi aikaa, on oikeinki virkistävää vaihtelua! Jos sitä sitte jaksais taas paremmin tota peruspullaa tämmösen pienen "loman" päälle.

torstai, 4. kesäkuu 2015

Pääpäivitystä ja retromekkoja

 

Tällä kertaa koitan pitää jaaritukset maharollisimman ytimekkäinä ja pistän lätinän sijaan muutaman kuvan, kaharesta eri aiheesta. 

Ensinnä, mä kävin eileen parturis. Varasin ajan jo aikaa sitte ja aattelin, että kirkkaanpunasella jatketaan, mutta sitte mä sainki älynväläyksen ja kas tässä alkutilanne, väli- sekä lopputulos:

alkutukka.jpg

Jotenki mulla on aina just ennen parturikäyntiä sellanen olo, että ei vittu emmä sittekkää halua leikkauttaa yhtää... niin oli vähä nytki. 

v%C3%A4litukka.jpg

Tältä näytti kirkkaanpunanen tukka kertaalleen blondattuna. Vähä mä pelekäsin, että tästä ei kyllä saa sen väristä mitä tulin hakehen...

lopputukka.jpg

...mutta kyllä vaan saatiin aikaan pinkki hattarapää! Ihanaa! Kuva otettu tänä aamuna työpöyrän äärestä. Töis sain nähärä muutamiaki aika mielenkiintosia naamojen venähryksiä aamuste värinvaihtoni ansiosta. 

Sitte se toinen aihe. Oon menos ylihuomenna synttärijuhulille, misä saa pukeutua 50-60-lukujen tyyliin. Huom SAA, ei oo pakko. Sain testattavaks mamman vanahoja mekkoja, paha vaan että viiskytälukua ne ei oo kyllä nähänykkää, ja luultavasti kuuskytlukuaki vaan vaivoin, jos ollenkaa. Mietinki, että kumpi on pahempi, yrittää kaikkensa mutta niin, että lopputulos on vähä teeman sivusta vai unohtaa teema suosista ja pukeutua ihan tavalliseen tapaan?

Mä en oo ikänä ollu oikeen mikää retrokuteista riehaantuja, paitsi ehkä nyt vähäsen. Suurimpana syynä on varmaanki se, että mamman mekot istuu mulle ku valetut ja käytin mä niistä sitte ikänä mitää julukisesti, ni halusin saada kuvat ku oon pukeutuneena niihin. Mä turvaurunki ny rakkaisiin lukijoihini (äiti???) että mikä näistä olis teirän mielestä eres yhtää likellä juhulien teemaa, vai onko paree luopua leikistä ja pitäytyä nykykleseis? Ja ku mä en mikää asiantuntija oo, kuulisin mieluusti, mihkä vuosikymmeneen mikäki tanttu parahiten yhyristyis?

Heti kyllä toteen nuosta kaharesta ekasta mekosta, että nää ei sitte tuu kyseeseen, ku ne on mun mielestä vähä liikaa kesämökin vessan verho -kuosiset. Mut kun ny kuvaahan ruvettiin ni pistän neki silti nähtäville kaikkien "iloksi". 

puku1.jpg  puku2.jpg

Ja sitte niitä maharollisia juhulatamineita:

puku3.jpg  puku5.jpg

Tuon liilan väri on ihan jees ja yläosasta se on aika jänskä. Muuten mekko on vähä tämmönen pömppömahan painajainen. Jäläkimmäinen on taas malliltansa aivan upee, ehkä kaikista näistä paras mutta väri- ja kuviomaailmaltansa ehkä vähä tylysähkö. 

puku4.jpg  puku6.jpg

Nää kaks taitaa olla kyllä vähä turhan pahasti 70-luvun vermeitä, harmi vaan että tykkään näistä melkeinpä eniten, eritoten tosta viimisestä. Mut voisko tuo pallokuosi olla yhtää teemaan soveltuva??? Mut tuo viiminen, ai että... Kylä mä viä johki pileisiin meen tuo päällä ennemmin tai myöhemmin, jos en pahasti liho. Voisko joku pitää pileet seitkytlukuteemalla?

Mut hei ny niitä kommenttia! Ylihuomenna pitäs olla valinta tehtynä. 

lauantai, 30. toukokuu 2015

Yrjö kylässä

Me saatiin alakuviikosta ei-niin-orotettu vieras, ku Yrjö tuli kylähän! Ja niinku yleensä, se perkeles hiippaili meille keskellä maanantain ja tiistain välistä yötä. Se valitti ensimmääseksi uhuriksensa Urhon ja johan oli tämä ämmä skarppina tiistaina duunis ku olin nukkunu jonku neljä tuntia. 

Rami jäi siis muksujen kans kotio tiistaista torstaihin ja keskiviikkona kerkesin jo aatella, että tairettiin selevitä verrattain vähällä, ku viimmeksi toissa joulun jäläkeen musta alaannu ykätauti kierti about koko suvun. Ei olsi pitäny nuolasta ennenku tipahtaa (korkeelta), meinaan mun vuoro oli halailla pönttöö keskiviikon ja torstain välisenä yönä. 

Voin muute antaa kaikille vinkin, että jos perhepiiris esiintyy oksentelevia tyyppejä, ni varuiksi kannattaa miettiä, mitä ehtoolla viimisenä pistää suuhunsa. Ihan vaan siltä varalta, jos sattuu käymään niin, että justiinsa se iltapala on niinku läjän päällimmääsenä siinä kohtaa ku ittellä rupiaa laatta lentähän. Mä vetelin tyytyvääsenä paistettua lohta kera varrasleivän ehtoopalaksi ja tiän kertoo, ettei olisi kannattanu. Sen setin ku pulautti takasi ni haju ja maku oli niin sanoinkuvaamattoman järkyttävä, että ihan siinä olis oksennus saattanu tulla, ellei se olisi tullu jo muutenki! Voi olla, että menee tovi, että tosta traumasta pääsen yli. Jos oon joskus krapulas oksentanu puoli pussillista juustonaksuja (niittenhän ei tarvi edes muuttaa hajua, sama katku mennen tullen) ja aatellu, että tän hirveempää löyhkää ei voi ollakkaa, ni erehryinpä pahasti, kerranki. 

Aamun tunteina ku viimiset kakomiset ei enää tuottanu näkyvää tulosta, ni sitte alako tyhyjeneminen toisen kautta. Olo oli vähä niinku huvipuistos, että hienoo ku yhyrellä rannekkeella pääsee joka laitteeseen! Kaupan päälle nousi kuumeki ja niin sanottuja lihaksia särki aivan saatanasti. Seittemän korvilla kilautin työmaalle, että enpä taira näyttää siä päin naamaani ennen ens viikkoo. No toipuminen olis ollukki aiva liika heleppoo, ellei äijäki olisi tullu kipiäksi samana aamuna. Sen täyty housuun sontimisenki uhaalla lähtiä lekurille ja kun se sieltä tuli, kämppä alako olla täyrellisen anarkian vallas. 

Mukulat pelas Nintendo Wiitä liki koko päivän siinä ku mä ja äijä kilipaa koomailtiin sängyn pohojalla. En ees muista, tekikö kukaa ruokaa sinä päivänä, mutta itte en ainakaa pystyny juuri eres kattoon päinkää mitää ruuaksi tarkotettua. Jotenki me kuitenki selevittiin ehtoosiin asti, vähä mietiin että piisaakahan unta yöksi ku on koko päivän vaan maannu ja torkkunu, mutta ei ollu pienintäkää ongelmaa sen suhteen. 

Rami oli jo aiemmin päättäny lähtiä viikonlopuksi mökille perjantaina töiren jäläkeen, ja kun se perjantain kulues katto olonsa olevan eres puolittain inhimillinen, se pakkas kimpsut ja kampsut ja paineli mökille nauttihin meri-ilimaston parantavasta vaikutuksesta. Mä siinä aattelin, että eikähän tää tästä, olo oli parempi ku eileen... siihen asti ku erehryin syömähän. Kyllä oli niin saatanan sitkiä päivä ku ällötti koko ajan. Laskin tuntia koska saa pistää tenavat maate ja uinahtaa ittekki... ja kesken iltapesun Sisu oksenti kylypyammeeseen. 

Mulla oli suunnitelmis lähtiä tänä aamuna aikaa tappahan Isojoelle poikien kans ja olisin samalla reissulla käylähtäny serkkupoijan valamistujaasiski, mutta Sisun purjohdus varmisti sen, että ei tarttenu tänään lähtiä mihkää. Viimme yö ei onneksi ollu mitää ihan jäätävää seleviytymistaistelua, ku Yrjö oli kerranki sen verta armelias että tuli jo ehtoolla eikä keskellä yötä, ni sain ainaki varusteltua Sisulle patjan laattialle, pesuvadin viereen ja kaikenmoisia suojariepuja pitkin poikin jo ennen nukkumaanmenoo eikä tuhannen takus keskellä yötä. Toki sitä joutu muutamaan otteeseen pomppiin ylähällä yölläki ku Sisu ykäili mutta ehkä siinä lohorutti se tieto, että ei tästä suunta enää huonommaksi mee ku viiminenki sairastu ja loput on jo paranemaan päin. 

Oma olo ei oo kyllä täysin helepannu viäkää, ja tänään on (edelleen) laistettu kaikista maharollisista perhe-elämään kuuluvista tavoista: On pelattu Wiitä aamusta iltaan, ulukoiltu marginaalisen vähä, syöty pääasias vaan herkkuja ja litkitty vitusti mehuja ja muutenki oon ollu kyllä niin osallistuva ja aktiivinen äitihahmo että voi ristus. 

Jotta teksti tän oksennuksenkatkusen mäkätyksen päätteeksi sais vähä toisenmoisen (huonomman?!) sävyn, ni laitetaan jokunen tuokiokuva näiltä kaaospäiviltä! 

Perjantaina ku ei olo loppupäivästä taipunu muuhun ku sohovalla makoiluun, käskin muksujen leikkiä tohtoria ja nämä kiikutti mulle kaikkia leikkirohtoja ja -ruokia. Sitte alakooki Pikku Kakkonen, minkä aikana sain hetken nukk... levähtää. 

20150529_161431.jpg   20150529_161555.jpg

Ekas kuvas on linssiluteet koomapotilaan ympärillä (jeesus muute ei meinaa yhyren kären sormet riittää ku laskee mun leukojen lukumäärän!!!) ja toises (huh vähä armollisempi kuvakuluma leukojen suhteen) on tarjoiltuna vihanneksia vihannekselle. 

Tänä aamuna oksutauti paljasti sen ainuan hyvän puolensa, nimittäin vaaka näytti alhasempaa lukemaa ku aikoohin! Tästä innostuneena vetäsin yhyren makkarankuorimekon päälleni ja keikistelin hetken peilin eres, ennenku leijailin pilivistä maan tasalle ja sonnustauruun takasi pieruverkkariihin. 

20150530_112240.jpg

Oho hups jäi ihan "vahingos" naama pois tosta kuvasta! Ei maar, sen lisäks että paskahalavaus ja parin päivän syömättömyys litistää vattaa ni se myös muuttaa naaman mukavan kalavakaksi niinku paraski Joe Blascon meikkivoide!

Niinpä mä sitte rohkastuin ja otin ihan aidosti meikittömän selfie-kuvan ittestäni ku sain hilattua itteni ja pentueeni pienelle kävelylle. Kas tässä, ei pakkelin hiventäkää niinku jollain julukkiksilla, jotka lesoilee meikittömillä kuvillansa, jättäen vaan sujuvasti pois laskuista sen, että vaikkei naamas olisi suoranaisesti meikkiä, ni silti löytyy botoksit, tekoripset ja kaikenmoiset kestorajaukset, värjätyt kulumakarvat... ni ja jos on vaiks sävyttävä päivävoide, ni eihän se tietenkää oo sama asia mitenkää ku MEIKKIvoide, eihän? :D

20150530_165350.jpg

Iliman meikkiä kukaa ei varmaan eres tietäsi, että mulla on sellasetki ku silimäripset. Enkä ny voi sanoo nuota kulumakarvojakaa kovin päällekäyviksi... Ku mulla on viä musta huppari päällä ni näytän vähä niinku siltä Scream-leffasarjan naamiolta :D 

Lopuuksi viä kuva tilanteesta, joka sulatti ainaki meikälääsen syrämmen. Sisu pyysi, että "Uuho, pivä mua kävestä kii" ja tuo tilanne kesti justiinsa niin kauvan että kerkesin räpsäästä siitä kuvan, mikä oli melekonen ihime sillä yleensä nuo muksujen parhaat tempasut mikkä haluais ikuistaa kameralla, kerkiää tosiaan mennä ohi ennenku kerkiän saada kameraa vireeseen tai sitte hätääsesti napattu kuva on niin julumetun epäonnistunu ettei siitä oo mitää riemua kellekkää. Mut kerranki onnistu!

20150530_173607.jpg

Näihin kuviin mutta ei kiitos näihin tunnelmiin, mitä siis tulee Yrjön visiittiin! Mä toivon että jo huomenna löytyis sen verta virtaa et jaksaas vaikka körötellä mukulootten kans johki ihimisten ilimoolle. Tänään meinas olla jo aiva ylivoimanen suoritus kipasta autolla "lähi"kauppaan (sinne matkaa joku 7 km) hakehen jäätölöö...