sunnuntai, 13. huhtikuu 2014

Sunnuntaifiilistelyä

Olin eileen vähä tanhuesityksen päälle viihteellä ja hyvin nukutun yön, tai tarkotan tietysti aamun päätteeksi klo 11 poijat ryykäs kamarihin mua herätteleen. Äijä oli jo käyny poikien kans ajelemas, oli tankattu autoo ja ajeltu jotaki mettäteitä. "Me nähtiin siä räkättirastas ja töyhtöhyyppä," toimitti Urho aiva tohkees. "Sitte siä isojen mäkien tykönä oli paljo vettä ja sontaa!" "Paskaa myös", lisäs Sisu. 

Jaaha, vai niin! Ei ristus mikä olo, ei ne vissiin ollukkaa mikkää Vuoden äiti -awardsit mihinä tuli eileen oltua?

On tää rankkaa tää esiintyvän taitelijan elämä. Ja ihanku ei olisi kuorolaulannas ollu viä tarpeeks, ni pitihän sitä sitte viä "ilahruttaa" yhyrenki baarin asiakaskuntaa raakkumalla karaokemikkiin. Mut olipahan ainaki ittellä hauskaa :D 

Muistelin tuos semmosta Tunnista krapulatyyppisi -vitsiä, mihinä on lujeteltu erimoiset krapulat ja niiren nimitykset. Oliko se ny Roope Ankka -krapula, että heräät iliman housuja ja oot saanu hommatuksi helevetillisen kasan rahaa ja Bodom-järvikrapula oli joku semmonen, että aamulla oot aiva henkihieveris, et muista erellisyöstä mitää eikä eres teltta oo pystys. Ja pitkä rimpsu muita. No mä aattelin, et tanhukrapula vois olla semmonen, että heräätes pelimanniplimputus raikaa korvis (vain omis) ja yöksi päähän unohtunu kansallispuvun ottanauha kiristää nuppia niin että meinaa taju lähtiä, paitsi kun koitat poistaa nauhan ni huomaat että ei oo mitää nauhaa, on vaan se musertava tunne pääs...

Mut kyllä se vaan päivä tuli tästäki, ainaki jonkimmoinen, sain ittestäni jopa sen verta irti että kävin hiukan kävelylläki ja nautiskelin samalla monenmoisista lintujen äänistä, ja sen verta monta tirppaa näin ihan livenä ettei se titityy-tsirp-tsirp voinu kuulua vaan oman pään sisältä! 

Jos viä saunas käylähtääs ni päivä olis tämäki viikonvaihre pulukas ja voiski ruveta orottaan seuraavaa. Pääsiäinen ja Isojoki, here we come!

keskiviikko, 9. huhtikuu 2014

Lärvikertoimia

Samalla tuos ku kaivelin vanahoja valokuvia tietokoneelta päätelläkseni nuitten erellises kiriotukses mainittujen muinaisfarkkujen iän, löysin myös vanahan koulukuvan, joka on otettu musta lukion kolomosella. Eli oon kuvas rapiat 18-vuotias.

 Anne_18vmuok-normal.jpg

Hei oikeesti, 18-vuotias??? Miks vitus mä näytän ihan joltain vanahalta mummolta? Ja nuo rillit, eiiiiii jumalauta!!! Mä niin elävästi muistan, mitenkä tuohon aikaan piti jotenki vimmalla koittaa pukeutua muka aikuismaisesti, eli jos lähti johki rimpsalle ni kauluspaita ja musta bleiseri oli tosi kova sana. Nykyään en edes muista koska oon semmosiin vermeisiin viimmeksi sonnustautunu. Ja tuo kuvas oleva neule oli kans yks varsinaanen aikansa (s)hittituote, kuvasta se ei näjy mutta s'oli semmonen liukuvärjätty että oli alareunastansa tummempi. Mä kyllä varmaan onnistuin tosi hyvin siinä itteeni vanahemman näyttelemises, jos en olisi tuos kuvas aiva nuon pallopäinen ja siloposkinen ni totahan vois luulla joksiki 30+ kuivakaksi opettajattareksi? Kattokaa ny tuota kaulakoruaki, voi jeesus.

Emmä sillä, että mä nykyäänkää olisin mikää pukeutumistaituri, en torellakaa. Vai mitä musta kertoo se, että mä tosiaan otin käyttöön ne kahareksan vuotta vanahat farkut mikkä sain survottua päälleni? :D Mutta emmä ny enää, ku jo OIKEESTI oon sen 30+ ni en väkiste pyri näyttähän 10 vuotta vanahemmalta. Mut laitanpa silti verrokiksi vähä tuorreemman kuvan:

IMG_0352muok-normal.jpg

Sitä on vähä vaikia yrittää kattoo omaa turpavärkkiänsä ikäänku ulukopuolisen silimin, mutta mun silti tekis mieli väittää, että ei nuo kuvat ny ihan äkkiä siltä näytä, että kuvis olis sama ämmä sillä erolla että ylemmäs s'on 15 vuotta nuoree mitä alemmas kuvas? Onko kukaa samaa mieltä? Ja saa tietenki olla eri mieltäki, mut joka tapaukses olis ihan hauska saada jotaki kommenttia tähän asiaan ;)

Äh, mulla oli mieles jotaki tosi napakkaa sanottavaa (joo joo, ainahan mulla on) mutta ku mä tota ylempää kuvaa tuijottelen ni vetää kyllä ihan sanattomaks. Ei ristus, minkähän ihimeen takia sitä onki elämänsä railakkaimmat vuodet voinu viettää nuon olemattoman näköösenä?! Joskaa en tiä onko asiat siitä ny aiva kauhiasti parantunu 15 vuodes mutta ainaki tällä hetkellä oon eres kohtalaasen tyytyväänen siihen, mitä peilistä näjen, siis sillon ku on retut päällä ja riittävästi pakkelia naamas!

Voihan se tietysti olla, että kunhan taas menee 15 vuotta, ni oon sitä mieltä, että hyi helevetti oonko mä tosiaan näyttäny tuolta kolomikymppisenä, mitähän vittua mä oikeen ajattelin silloon! Mut kai se on pääasia, että kerranki elämäs on koittanu sellanen vaihe, ettei ihan joka jumalan hetki inhoo ittiänsä ja toivoosi, että olispa eres joku joka paikka omas ruhos paremman näkönen. Tokihan sitä aina toivoos vähä läskiä viä pois tuosta ja tuosta, voisko tää puo olla eres vähä soukempi, millä tästä naamasta sais vähemmän punakirijavan ja minkä saatanan tähäre pitää olla tämmönen blondi, ihanku ei olisi silimäripsiäkää ollenkaa ellei niitä kuorruta kilolla ripsiväriä joka aamu... Joo eihän asiat koskaa täyrellisesti oo eikä tuu olehen, mutta pääasiahan on että sitä viimmeen huomaa joskus ajattelevansa niinki, että MITÄ VÄLIÄ, näillä mennään eikä meinata!

maanantai, 7. huhtikuu 2014

Kevään riemuja

Kun ei mulla mitää erikoista sanottavaa (viäkää) oo ni teherään tästäki kiriotuksesta vaan joku typerä hajanaasten havaintojen kokoelma. Mut tällä kertaa koitan pitäytyä positiivisis sattumuksis, onhan ny kevät ja kaikki! 

Ylipäätänsä on hieno asia, että on huhtikuu. Mun itteni lisäks helevetin moni mun sukulaanen ja kaveri on syntyny huhtikuus. Ilimeisesti lähipiiris on muinaisina aikoona ollu suosittuaki hupia häsätä heinäkuun helteillä ja sillä sitä niin moni onki nähäny päivänvalon justiinsa huhtikuus. 

Muinaisista aijoosta tuli mieleen, että riuhtaasin tänään jalakaani parit ikivanahat farkut! Vanahojen valokuvien perusteella tein ikämäärityksen ja totesin toiset pökät kuus ja toiset jopa kahareksan vuotta vanahooksi! Mut se oli tietty metkaa, että ne "vaan" kuusvuotiaat farkut oli piukeemmat. Tais ne molemmat rievut olla jotaki sen aikuusia ostoksia, ku erellisen kerran oli joku suht onnistunu laihtumisprokkis päällänsä. 

Onnistuneista prokkiksista puolestaan tuli mieleen, että sain haravoitua meirän pihan viikonvaihtees valamiiksi asti! Tai no jos tarkkoja ollaan, ni osa haravointiroskista on viä siivoomatta pois, mutta onhan siis se varsinaanen haravoimisosuus kuitenki tehtynä. Lisäks täs on kevättä kohore tultaes suunniteltu sen verta nuota tulevaisuurenki haravoimisia, että äijä on kaatanu vähä puita, joten on ainaki muutama roskastaja vähemmän nurmikkojen laiteilla. 

Muutenki oon viihtyny epänormaalin paljo ulukona: oon vihiroon viimmeen löytäny liikkumisen ilon!!! Jos viä joku aika sitte kävely- tai pyöräälylenkin jäläkeen oli sellanen olo, että hyi helevetti, kauhia hiki ja huippaa, ni ainaki fillarointi onki muutamia kertoja aiheuttanu ihan toisenmoisen olotilan, niinku et VAU, tätä lisää! 

Muunkimoista ulukoilua on luvas: Ens lauvantaina oon Turun Kiikurien porukas esiintymäs ja sen jäläkeen on luultavasti kehon nestetasapaino sen verta huonos jamas että sitä on jäätävä korjaileen koko ehtooksi johki kylille. Sitte viikon päästä onki jo pääsiäinen ja varmaanki yks viihreilta saadaan sinnekki ujutettua. Ja on tuos viä tulos muitaki mukavia kekkeriä vähä myöhemmin keväällä. 

Voi kevät! Vaikka mä niinku kelien ja luonnon(antimien) puolesta oon yleensä eniten arvostanu syksyä, ni ei se silti vedä vertoja keväälle mielialan kohottamises! Syksyllä ollaan kuitenki menos kohti talavia, kun taas keväällä siitä päästään erohon ja kesä ja syksy on vasta tulos. Vois olla ihan jees jos jätettäs kesä- ja heinäkuu vallan pois ja korvattaas ne ylimääräsellä huhti- ja elokuulla! Paitsi et toki ny juhannuksen vois säästää. 

maanantai, 31. maaliskuu 2014

Kesä (lähes) ilman karkkia ja jäätelöä

Sitä sain mitä tilasinki, nimittäin koko kesän kestävän karkki-, sipsi- ja lisäks jäätölölakon. Jos ny oikeen laskin, lakon viiminen päivä olis 2.9. Mun tykkäyksiä kerjäävä FB-status keräs 78 tykkäystä ja olin päättäny, että kerron tykkäysten määrän kaharella ni siitä tulee lakkopäivien määrä, eli 156 ja ensimmäänen päivähän on justiinsa tänään.

Lakko kattaa siis erelleen kaikki karkit, sipsit sun muut naksut (popcornit, suolapähkinät, suolatikut tms) ja lisäks kaikenmoiset jäätölöt.

Etten kuitenkaa pilaisi kesääni turhalla niuhottamisella, ni päätin, että kuukaures saa olla yks karkkipäivä sekä kaks jäätölöpäivää. Karkkipäivänä saa syörä karkkia ja sipsiä, jäätölöpäivät koskee vaan jäätölönsyöntiä. Jos siis syön samana päivänä sekä karkkia ja/tai sipsiä että jäätölöö, siihen kuluu sen kuukauren karkkipäivä ja myös toinen kuun jäätölöpäivistä.

Karkki- yms. päivät koskee vain huhti-, touko-, kesä-, heinä- ja elokuuta, koska esim. tätä lakkoo on maaliskuun puolella vaan yks ja syyskuun puolella vaan kaks päivää, joten ehkä mä ny just pärjään ne päivät iliman mässyjä :D Ja johan mä tuos viimme viikolla, ku pidin lakkotaukoo, kerkesin vetää karkkikiintiön täyteen pitkäksi aikaa, ainaki siis teorias, eihän mun suu ny tokikaa sitä mieltä oo, että karkkiin vois jotenki kyllästyä jos sitä liikaa syöö.

Ja tosiaan, jos nuita sallittuja karkki-/jädepäiviä jostain ihimeellisestä syystä sattuis jäärä käyttämättä, ni se on sitte omaa tyhymyyttä, sillä niitä ei saa jemmata seuraaville kuukausille. Mut tuskin tuommosta pääsee tapahtuun, varsinkaa karkkien osalta. Eikä toisaalta seuraavan kuun karkki- ja jätskipäiviä saa käyttää etukäteen.

Sen mä tuos vaan just tajusin, että mä en oo etukäteen miettiny, että mitä sitte, jos mä rikon näitä lakkosääntöjäni? Pirennänkö lakkoo vaikka parilla viikolla per rikkomus, ja niin että "jatkoaika" ei sisällä ensimmäästäkää karkkipäivää? Nyt olis tietty lukijoillaki hyvä tilaisuus keksiä jotaki nasevia uhkasakkoja tai muita sanktioita, mitä vois ottaa käyttöön siinä tapaukses, että itsekuri höltyy, eli antakaa tulla kommenttia?

 

PS: Vaikka viimme viikko meniki karkkia pupeltaes, ni mihkää sipseihin en koskenu! Enkä myöskää lastannu mitää jäätölökuormaa varastoon, vaikka kaupan pakastelaariis jo olis pariki uutuutta orottamas testaamistansa. Toisaalta, joku laktoositon tiikerijäätölötuutti ny ei ehkä oo mikää houkutus numero yks, et jos ei tarjonta siitä kummene ni ei mulla oo hätäpäivää, mut jos joku menee kehittään täs kesän korvilla jonku suklaapähkinäsupermegaherkku-unelmajätskin, sitte vasta mä kiroon sitä päivää, ku keksin tämmöset typerät lakkoajatukset!

sunnuntai, 23. maaliskuu 2014

Voi v###u!

Ku mä aamulla olin tekemäs ylösnousua, tajusin samantien, että joku oli noussu ylähä jo ennen mua, nimittäin massiivinen kyrpä keskelle ottaa! Jokku päivät vaan on semmosia, että tietää heti kättelys, että tästä ei tuu niin lasta ku paskaakaa, tai ehkä korkeintaan sitä jäläkimmäistä.

Ensi töikseni tein taas pitkästä aikaa sen virheen, että kokeilin teherä muksuulle aamupalaksi kaurapuuroo. Mun tietääkseni penskat syöö nykyään päiväkodis kaurapuuroo ihan mieluusti, vaikka ennen nuille ei kelevannu oikeen mikää puuro (ja tästä voit lukasta meirän erellisestä älä-kokeile-tätä-kotona-puurokokeilusta). No, taas kerran päätin, että tämäki sai olla viiminen kerta ku yritän tarjota muksuille puuroo. Urho raivostu jo nähtyänsä puurokipon eikä maistanu lusikallistakaa. Sisu ei nostanu meteliä mutta ei se toisaalta syönykkää muuta hillot puuronsa päältä.

Seuraavas sarjakuvaruurus mulla nousi savu korvista, ku huomasin, että kissanperkeleet oli koittanu saada Urhon huonees liukuovikomeroo auki. Meillä siis vaihrettiin Urhon kaappeihin liukuovet viikko sitte, ja nyt jo niihin ovihin piti asentaa toppari poikineen, kun ovet ei saanu sekuntiakaa olla rauhas muksuulta ja kissoolta. Topparien ansiosta päätymmäiset ovet aukee vaan pari senttiä, mutta yön hämäris oli tietenki pitäny silti käyrä sitä ovee käpälöömäs ja kun ei ovesta päässy mihkää, ni oli silti tarttenu raastaa siitä kapiasta rakosesta pihalle niin paljo vaatteita ku vaan suinki pysty, ja tottakai kaapin siinä pääs oli säilytykses mun juhulamekot (ne kaikki kaks) jne.

Kylä teki niin mieli näyttää kissoille uluko-ovee (ja haulikkoo), etenki Simpalle, vaikka enhän mä tietenkää voi varmaksi sanoo kumpi katti siä kaapilla on käyny tonkimas mutta sen verran mä vaan aavistelen, että Simppa s'oli kumminki, koska se on tää aina syypää, jos kissat saa aikaan jotaki paskamaista. Mutta toisaalta, tajusin sitte että helevettiäkö mä ny yhyren juhulatantun tähäre porajan, enhän mä eres ikänä käy mihinää juhulis tätä nykyä, että isompi vahinko siinä varmaan olis tullu jos kissat olis suikaloinu vaikka jokku vanahat verkkarit!

Sitte mä pesin pyykkiä. Luulin laittaneeni pesuohojelmaksi ihan perus 60 asteen valko-/kirjopesuohojelman, mutta ilimeisesti olinki erehrykses valinnu Haista Sinä Pyykkäri Vittu! -ohojelman. Pyykkimasiina vatkutti ittensä niin täyteen vaahtoo, että se tikahtu siihen kesken pesun, ja saatiin aika monta huuhteluohojelmaa luukuttaa läpi ennenku pyykin kehtas ottaa koneesta pihalle. No kostoks äijä syötti pyykkikoneelle sitruunahappoo ja mä kauhulla orotan, mitä kone siitä tykkää. Varmaan se vähintään puree mua nilikkaan ku seuraavan kerran meen pahaa aavistamatta kodinhoitohuoneeseen sättäähän.

Puoliltapäivin olin jo sitä mieltä, että mun nuppi räjähtää kohta jos en käy vähä ulukoolemas. Niinpä lähärin reippaana pyöräileen ja sillä samalla saatanan sekunnilla ku astuin ovesta pihalle, rupes piskotteleen vettä! Et kun mä olin vähä vajaan tunnin sotkenu vesisatees, oli toki hyvinki friskaantunu olo mutta mitenkää ihan radikaalisti se lerssi mun ottani keskellä ei ollu lerpsahtanu.

Näin karkkilakon toistaseks viimisenä päivänä kaapis orottavat suklaat on oikeen karjunu mun nimee. Kun suunnittelin Sisun laittamista päiväunille ja samalla höpöttelin Urholle, että teherään sitte yhyres jotaki ku Sisu on nukkumas, ja ku siihen Urho eherotti suklaakeksien leipomista, en ollenkaa pistäny hanttihin.

En olis uskonu, että joskus toivoisin näin, mutta tänään on kyllä muutaman kerran käyny mieles, että olispa jo maanantai! Töis ei ainakaa tartte karjua naama punasena millekkää vastarannankiiskiille, ja siä ku jotaki tekee, ni tuntee tekevänsä jotaki vähä pitempivaikutteista ja järkevämpää ku esim. joku helevetin imurointi, jonka vaikutus näkyy noin 10 min ja sitte on taas jo joka paikka täynnä paskaa.

Töistä tuliki mieleen, että onneks eres ens viikolla on palakkapäivä! Sittehän voi vaikka... maksaa pinkan laskuja, plääh ja vittu! Jos eilinen olis menny niinku oli suunniteltu, ni mulla olis tänään varmaan ollu krapulapäivä. Ehkä vaan ihan hyvä että jäi eiliset ryyppäämiset ryyppäämättä, jos kerta tää päivä oli jo lähtökohtasesti tuomittu oleen tämmönen "kaikki on paskaa paitsi kusi, ja seki on ihan perseestä" -päivä, ni krapulas varmaan nääki huikeet vastoinkäymiset olis saanu tätäki valtaisammat mittasuhteet!

Ei ehkä pitäs täs vaihees päivää sanoo, ku huomiseen on viä monta tuntia aikaa, että onneks ottakanki alakaa jo vähitellen osottaan surkastumisen merkkiä. Ehkä se ei viihry samas ruhos suklaakeksien kans. Tai sitte se vaan viihry mun ruhos ylipäätänsä. No ihan sama, kunhan huomiseksi lähtis. Paitsi joo, huomiseksihan oli buukattu muksuille aika tukanleikkuuseen..! Viimmeksi ainaki Urho pisti sen verta ranttaliksi, että parturiki leikkas saksilla sormeensa. Ihime ettei tullu porttikieltoo. Kai siä jo kampaajat jo käärii käsiänsä valamiiksi johki suojapanssariin sekä marinoi itteensä rauhottavilla huomista työpäivää varte, ku me meinataan rehata sinne kerralla kaks termiittiä :D