Istuskelin kotona tietokoneen ääres. Keksin yhtäkkiä ruveta meseileen yhyren miehen kans, kenenkä tunnen tanhuporukoista. Mä olin mukamas saanu sen kans lapsen ja yhtäkkiä mä keksin, että meiränhän täytyy keksiä sille lapselle nimi!

Mä en ollu itte eres nähäny sitä lastani, se oli annettu isällensä heti sen jäläkeen kun se oli syntyny. Sen verran tiesin, että se on poika. Samaan aikaan tää mies oli saanu naisystävänsä kans tyttären.

Alotin mesekeskustelun kyselemällä, mikä me pistetään sille lapselle nimeksi. Ei sitte oikeen osattu päättää ja sitte mä aloinki jo kyseleen muita lasten kuulumisia. Sillä mun lapsella oli kuulemma ihan samanmoinen hymy ku mulla. Mä orotin malttamattomana, että pääsisin näkehen sen kersan.

Sitte mä rupesin kirjottaan, että tuntuu kyllä aika uskomattomalta että meillä on muksu, ku mä olin vain unissani ollu raskaana. Kirjotin, että tää lapsi tuntuu kyllä silti ihan torelliselta jutulta, vaikka sen odotus oliki unta. Sitte tää mesekeskustelu tietokoneen näytöllä muuttu siihen, että me kirjoteltiin ruutupaperille vuorotellen toisillemme. Keskustelun lopulla mä viä muistutin, että se pojan nimi on viä keksimättä, mutta ei me sitte keksitty erelleenkää mitää hyvää nimee.

Yhtäkkiä mä olin käymäs tän miehen ja sen naisystävän kotona. Niitä lapsia ei siä kumminkaa ollu. Tää mies manas, että hän oli lainannu isältänsä 7000 euroo ja väittäny tarttevansa sen remonttaamiseen ja johki keräilyharrastukseensa, ja ny pitäs saara jotenki se isä uskohon, että ne rahat muka menis semmosiin oikeesti.

Sitte sen miehen isä tuli sinne kämppään ja se ihimetteli, kun ei mitää oltu remontattu eikä misää näkyny mitää keräilytavaraa. "No keräänhän mä nuita huonekasveja", tää mies valehteli ja esitteli jotain paria kukkaa mitä sillä oli olokkarin ikkunalla. Sitte se isä alako suunnitteleen uutta ikkunalautaa siihen ja siinähän oli sitte remonttikohoreki valamiina.

Sillä aikaa mä menin sen kämpän keittiöön ja kattoin, että tän pariskunnan kissojen ruokakuppi oli tyhyjä. Mä olin siä just ollu viikonloppuna ruokkimas niitä kissoja (niinku oikeestikki) ja rupesin sitte kirjottaan lapulle jotaki ruokintaohojeita niille, kun niitä kissoja oli muka mun mielestä ruokittu liika vähä. Sitte mä alotin kirjottaa ihan lapun keskelle eikä mun miettimä teksti mahtunukkaa siihen paperiin.