Olin käymäs yhyren mun kaverin, Elinan, tykönä. S'oli raskaana ja rupes siivoohon vaatekaapistansa liika pieniä rettuja pois. Se meinas, että viee ne pienet retut johki kirpparille taikka muuten vaan antaa pois. Sitte se sano, että kylä mäki voisin kattoo, jos mulle sopis joku sen vaatteista.

Elina kiipes jakkaralle ja heitteli jostaki yläkaapista eteisen lattialle läjän vaatetta, enimmäkseen erimoisia paitoja. Mä koitin päälleni yhtä pitkää vaaliaa neulepaitaa ja vahtasin itteeni eteisen seinäs olevasta isosta peilistä. Erestä päin se paita näytti ihan kivalta, mutta ku käännyyn sivuttain ni huomasin, että se paita näytti takaa joteki ihimeelliseltä. Kiepuin siinä peilin eres ja hypistelin ja nypistelin sen pairan helemaa jos se vaikka asettuus nätimmin, mut aina vaan se näytti ourolta. Mun teki mieli viä kysyä Elinan mielipirettä siitä pairasta, mutta Elina oli menny toiseen huoneeseen penkoon kaappia. Ei auttanu ku riisua se paita pois ja heittää takasi lattialla olevaan kasahan.

Mä viä hetken pengoin sitä vaateläjää mutten oikeen löytäny sieltä mitää kivaa. Suurin osa vaatteista oli sen näkösiä, ettei ne kumminkaa olisi eres mahtunu mun päälle. Lisäksi mua jostain syystä hävetti olla siä tonkimas. Mietin, luuliko Elina että mä olin varta vaste tullu sinne kylähän että pääsisin sen vaatteisiin käsiks, vaikkemmä eres etukäteen tienny että se tänään meinaa inventoira kaappinsa. Sitte mä aattelin myös, etten mä kehtaa sieltä kasasta valakata parhaita päältä, et jäis sitte jotaki myytäväksiki asti.