Se olis niinku maaliskuu ja tulin tuos töistä kotio tullesani siihen tulokseen, että kyllä se vaan kevättä pukkaa. Aiva selevät merkit on havaittavis.

Ihan ensimmääsenä havaattin, että jalakakäytävät on muuttunu yhtäkkiä virtaaviksi puroiksi, ja ainuat kengät mikkä ei mee nuis oloos pilalle olis kumpparit. Mun viimesiä vetelevät talavikengät ainaki imi kuravettä itteensä ku pesusienet, joten niille on paree langettaa ulukonaliikkumiskielto tästä päivästä alakaen.

Toiseksi kevään tulon tunnistaa siittä ku ulukona alkaa haista koiranpaskalle ja muullekki märäntyneelle. Sille ny ei mitää voi että märkä maa haisee tympiälle, mutta koiranpaska haisis varmaan helevetisti vähemmän jos kaikki armaat koiranpaskattajat noukkis ne sonnat pois sitä mukaa ku koiran takapäästä sitä varisee. Niin että haistakoot paskan vaan semmoset(ki)!

Sitte havaattin päivän mittaan taas kerran kevään uuristavan voiman... Eli sen, kuinka aikasempina keväinä saarut toteuttamatta jääneet ireat painuu viimein unholaan, ihan vaan sen takia jotta sais ruveta uuresta vouhottaan samoosta asioosta! Meinaan taas tulee mielihin, kuinka pitääs laihtua kesäksi muutaman kilon, ja voi ku jaksaas teherä kunnon kevätsiivon, pitääs ruveta harrastaan enämpi liikuntaa ku töiren jäläkeen ei ookkaa enää aiva pussipimiää, ja mitähän jos taas koittaas saara jotaki jyviä itähän parvekkeella, vaikka mä joka syksy vannon että tämä oli sitte viimmenen kerta ku mä koitan saada mitää rehuja kasvatettua täs kämpäs, ku aina menee hyvän aluun jäläkeen vituiks!

Yhtä kevään merkkiä mä toisaalta viä orotan saapuvaksi ennenku uskallan julistaa kevän oikiasti alakaneeksi, meinaan jäitten ohentumisen. Jäitten paksuuren mittaamiseen on olemas ihan yksinkertaanen konsti, ei tartte ku seurata vähä sanomalehtiä ja lukia sieltä, kuinka pilikkijöitä rupiaa hukkuhun aiva solokenansa. Siitä tietää, että jäät on vaarallisen ohkaasia, ja että se olis sitte kevättä se. En oo paljookaa eläisäni pilikillä käyny, mutta jotenki mulla on semmonen käsitys, ettei sitä eres kuulu harrastaa sillon ku jäät kestää, vaan vasta sitte ku mahrollisuuret humpsahtaa jään lävitte kasvaa likemmä 100 prosenttia. No ei kai siinä touhus muuten mitää jännittävää olisikkaa, jos ei tarttisi yhtää henkensä puolesta peliätä.