Viimme viikonloppua vietettiin vaihteeksi koko perheen voimin Isojoella. Ja se viikonloppu oli taas ohi ennenku ehti kissaa sanoo, siitäki huolimatta että lähärettiin pois vasta maanantaina.

Aika mennä humpsahtaa tua aina niin nopiaa, kun pitäs keriitä aina näkehen sikälääsiä tuttuja. Ja nykyään kyläreissuulle lähtö ei oo ihan ittestään selevää, ku mukana pitää retuuttaa tuota yhtä vaahtosammuttimen kokosta miehenalakua. Aina helevetinmoinen sumpliminen, että onko ny mukana tarpeeksi paskavaippoja ja evästä ja mitenkähän sais jätkän pysyhyn hereillä automatkan ettei menisi yöunet ihan vituralleen ja niin edelleen...

Eli vaikka kyläälykynnys on joskus vähä korkia, niin onneks homma toimii välistä myös niin päin, ettei itte tartte lähtiä mihkää vaan tutut tulee toisinaan käymäs meillä. Heti perjantaiehtoona Urholla oli tyttöystävän kans sovittuna treffit meillä ja pyhänä tuli serkku käymään äijäkkeensä kans. Lauvantaina siinä välis oltiin itte liikentees ja käytiin morjestamas mammaa ja pappaa.

Lauvantai-iltana puolestaan oltiin vaihteeksi liikkeellä niin, että poika ei ollu mukana! Mentiin kaveripariskunnan työ istuksiin ja sieltä könyttiin paikalliseen anniskeluravintolahan. Alakuun näytti aika huonolta, ku baari ammotti tyhyjyyttänsä ja bändin virkaaki toimitti joku äijäpoppoo, jonka keski-ikä vaikutti lähentelevän sataa vuotta. Mutta ilimeisesti kylän nuoriso (kai nuorisoksi lasketaan myös kaikki 30-35-vuotiaat?!) oli sitä mieltä, että sunnuntai on viikon paras baaripäivä, ku puolen yön jäläkeen tupa tupsahti täyteen porukkaa! Siinä sitä sitte päästeltiin pilikkuun asti ja kotialähtötilantees meinas olla oikeen suuren mailman meininkiä, ku taksia ei ihan heti saanukkaa.

Lopulta kuitenki oltiin turvallisesti sängys nukkumas. Vai oltiinko? Aamulla meinaan armas aviomieheni (kohteliaisuussyistä en tietenkää mainitse mitään nimiä täs kohtaa) hoiperteli pesuhuoneesta mun viekkuun nukkuhun. Luulin tokiki, että kyseinen sankari olis ollu kusella käymäs, mutta ku tämä oli lanseerannu aivan uuden hienon raitakuosin, ni ehkä kyse oli kuitenki ollu jostain pitemmästä toimituksesta. Jos Burberry-ruutukuosi on se semmonen beigen taustan päällä oleva joku puna-musta-valkokirjava ruutuhässäkkä, ja Reino-tossujen ruutukuvio ny varmaan on kuvailemattaki kaikille tuttu, ni tän uuden kuosin vois nimetä vaikka Raimo-kuosiksi. Se on siis sellanen punakka ruutukuvio, mikä painuu kroppahan ku aikansa makoilee kaakelilaattialla.

Ylläolevan tarinan päähenkilö varmaan vetää kilon herneitä nokkaan ku mä sen seikkailuja selostan netis, mutta ku mä nykyään osaan humalas(ki) käyttäytyä niin fiksusti, ni ei mulla oo mitää omiakaa sekoiluja mistä jaaritella :D

Arkeen paluu maistu suus hieman kissanpaskalta, mutta täs sitä taas on uus viikko hyvällä (?) aluulla. Harvoin oon poijan päiväuniaikaa orottanu yhtä innolla ku tänään, ku aattelin alottaa kunnon suursiivouksen! Ja ei, kyse ei oo mistää KEVÄTsiivouksesta, koska mun mielestä tollaset teemasiivoukset on typerää paskaa ja huonoja tekosyitä huijata ittensä ja läheisensä siivoushommiin. Mä en esimerkiks ymmärrä vaikka jotain "juhannussiivousta", ku aika harva sitä kotonansa on juhannuksena porsastelemas. Tän tulevan siivouksen (jos se nyt edes toteutuu...) idea ei oo mikää vuodenaikojen vaihtelu tai jonku kevätkajahduksen lähestyminen, vaan ihan yksinkertasesti se, että en oo kunnolla siivonnu ku vissiin viimeks syksyllä (ja se ei ollu mikää syyssiivous). Eli ihan yleisen viihtyvyyden vuoksi aattelin uhrautua ja jynssätä koko mökkerön lattiasta kattoon, tai ainaki niin korkialle ku tällä tynkävarrellani yletyn!