Näin viimme yönä pariki erimoista unta liittyen raskauteen tai synnyttämiseen. Olivat sangen järkeviä unia molemmat... Ja täs olis pieni tiivistelmä kummastaki:

Ensimmääses synnytys oli koittanu, mutta Rami rupeski synnyttään mun puolesta. (Tarina ei onneksi kerro, MISTÄ rööristä se lapsi mukamas tuli maailmaan.) Rami makas jonku huoneen lattias Urho kainalos, ja taisi siinä jompi kumpi kissaki hääriä. Huoneen ovi oli kii ja yhtäkkiä Rami huikkas sieltä oven takaa ja käski mun tulla kattohon. Jotaki oli syntyny, muttei siitä oikeen tienny, mitä se oli.

Lattias Ramin vieres loju joku epämääränen kasa, kai siinä oli jotaki istukkaa ja semmosta, plus aivan minikokonen sikiö siinä läjän keskellä! Mä olin ihan ihimeissäni, lapsen piti kyllä olla ihan täysaikanen ja mulla oli ollu iso mahaki, että mitenkä se vauva muka nuon pieni oli! Sehän oli ihan vaan pari kolome senttiä pitkä!

Mulle tuli kova hosu ruveta leikkaahan siltä napanuoraa poikki ja rupesin ettiin saksia ja desinfiointiainetta. Sitte tuli jo Ramin äitiki hätiin ja mä nyyhkin sille, että kattokaa ny tätä, tämä on näin pieni, jääkö tämä eres henkiin??? Mun mielestä se pieni otus hengitti ja mä hätäälin, että ambulanssi ny pitää tilata ja saada tämä sairaalaan johki keskoskaappiin. Enkä mä meinannu löytää niitä saksia mistää. Sisimmässäni tiesin, että mun vauva olis aivan liika pieni jääräksensä henkiin ja rupesin surehen, että hukkaan meni seki raskaus.

 

Toises unes olin sairaalas. Jostain syystä mun piti leikata itteltäni tissit pois ennen synnytystä, ja mikä hulluinta, ne piti kuitenki samantien ommella takasi kiinni. Tää oli joku välttämätön toimenpire jotta tissiistä rupiaas tulehen maitoo vauvalle.

No mä vetelin tissit irti jollain pienellä veittellä, olin vaan eka pistäny jonku puuduttavan piikin kumpaanki hinkkiin. Sitte mun piti niitä asetella jotenki parempaan asentoon ja ihan vaan pienellä silimäneulalla ja valakosella ompelulangalla rupesin niitä tikkaahan takasi. Oikian tissin kiinnitys meni ihan kohorillensa, ja kun siitä puristi, ni maitooki rupes heruhun. Sen sijaan vasempi meni joinki vinohon ja mun täyty ottaa se uuresta irti ja koittaa ommella paremmin.

Rami toi mulle tykötarpeita, puurutusainetta, veittiä, neulaa ja lankaa. Ku piti ruveta ompeleen sitä vasenta tissiä, ni huomasin, että Rami oli antanu mulle aiva liika lyhkäsen pätkän lankaa. Mä rähisin, että älä ny tämmösen langan kans pihistele, eihän tää piisaa mihkää! Se anto uuren pitemmän langan ja rupesin sitä sovittaan neulansilimään. Koitin ommella sitä tissiä paremmin, mutta mun mielestä se jäi erelleen vähä muotopuoleksi. Ku kattelin lopputulosta peilistä, ihimettelin, kuinka tissit oli pienentyny ihan hirveesti siitä, mitä ne oli ollu ennen leikkelyä.

Sitte kattoin mun mahaa. Tajusin synnytyksen olevan aika lähellä, koska vauva oli mahas laskeutunu tosi alas. Vauva rupes kieppuhun oikeen kunnolla ja erotin sen perseen mun vattan läpi ja taputtelin sitä.

 

Hohhoijjaa. Semmosta järkevää! Jos jo täs vaihees unet on tommosia, ni mitä ne onkaa parin kolomen kuukauren päästä!