...meinaan meirän Sisun uus lempisana on PASKA, ja sitä sanaahan sitte viljellään oikeen rakkaurella! Semmosta sanaa taikka asiayhteyttä ei ookkaa, minkä kaveriksi ei sopisi "paska". Urho on paska, äiti on paska, ruoka on niin paskaa, paska ankka, mä meen nyt vessaan paskalle, sinä olet paskahousu, ulkona on ihan paskaa... Listasta ei enää puutu ku mun lempilauseeni eli kaikki on paskaa paitsi kusi (ja seki on aika perseestä). 

Mistähän helevetin vitusta tuo mukula onki nuon pahasuiseksi oppinukki?! Ja tähärellisempi kysymys olis, että millä mä oikeen saisin pikkukoijarin elähän siinä luulos, että sarattaminen on ihan tyhymää hommaa eikä pätkääkää hauskaa ja et ihan hyvin vois lopettaa koko touhun ny ainaki 10 vuodeksi edes? Ehhe heh, ihan yhtä uskottavaa pistää meikäläänen vastustaan kiroilua ku pistää joku pultsari paasaahan raittiuren puolesta. 

Joku on joskus neuvonu, että kun muksu laukasee jotain tökeröö, kannattaa olla ku ei huomaasikkaa ni kohta moinen unohtuu ku ei sillä saanukkaa mitää kalabaliikkia aikaan. No joo, toimis varmaan jos kämpäs ei olsi ku yks tenava, mutta minkäs sitte teet ku pienempi mollaa isompaansa paskaksi joka kääntees, isompi kantelee äitille tai sitte isompi innostuu heittähän pienemmälle takasi jotaki yhtä paskaa ni milläs perkeleellä oot niinku ei mitää olisi tapahtunu?

No, kai tää on tätä sarjaa, että "Sitä saa mitä tilaa", kai täs olis jo aikaa sitte tarttenu asentaa omaan kitahan joku kirosanasuodatin, mutta myöhästä se ny on pyllistellä silloon ku se kuuluisa PASKA on jo housuus! Sitte taas ku Urho ei juuri ollenkaa välitä toistella kuulemiansa kirouksia, paitsi lähinnä sillon kun se intoutuu Sisun kans kilipasille, että kumpi keksi paskamaisemman paskavitsin, ni ehkä sitä on oppinu turhan varomattomaksi - ja ku Sisu on viä luonteeltansa tuommonen kierä ku korkkiruuvvi ja keksii kyllä kaikki maharolliset källit ni sehän on suorastaan ihime ettei s'oo viä keksiny ruveta jankkaahan mitää paskaa rumempaa sanaa. 

Eileen ku Sisu taas oikeen jauho paskaa kesken iltatoimien, mä uhkaalin että jos viä sanot yhyrenki paskan, ni iltasatu jää sitte lukematta! Sisu vastas siihen totisena, että "En sano enää yhtään paskoja". Ja jotta paska äiti olis tajunnu varmasti, se piti viä toistaa parihin kertahan. Juu jees kiitos, juuri tätähän täs hajettiin :D

Odotan innolla, koskahan ensimmääsen kerran päiväkodista lähetetään terveisiä, että Sisu on siä puhunu paskaa. Sitte varmaan on odotettavis joku julukinen nolaus kun poika lausahtaa parhaat repliikkinsä josaki ihimisten ilimoolla. Tänään yks mamma vähä hymähteli jo pelekästään siitä riemusta, ku Urho tierusteli multa kaupas suureen ääneen, että "Äiti, oletko sinä nainen?" Et millai ne mummeleitten pärstävärkit siinä kohtaa venahtaa kun parivuotias pänikkä rupiaa jakeleen p-sanojansa?

Mut onneksi Sisu osaa välillä olla vähä herttaasempiki suustansa. Viimme viikonvaihtees se tuli herättähän mua, kömpi mun peiton alle aiva mun kainaloon ja sano: "Minä akastan sinua" :)