Täs nettikirjottelun alakuhuumas en malta olla viä märisemäti, mitä tuskaa oli ku koitin äiteen opastuksella täyttää KELAn arpalipuketta!

Mua otti päähän jo etukäteen koko homma ja niinpä suhtauruinki siihen koko kaavakkeeseen, että tana tästä mitää tuu :P Mulla oli kaikenmailman palakkakuittia mukana ja piti laskeskella oonko viimesen 28 kuukauren aikana ollu yhteensä 10 kk verran töis. No eihän niistä saatanan kuitiista nähäny eres, että montako tuntia oon kulloosenaki palakkakautena teheny hommia, saati sitä minä päivänä! Niin että laske siinä sitte, kauvanko on tullu töitä paiskittua. Äiti sano, että "Tämmöset palkkalaput on ihan PERHEESTÄ".

No perheestä oli koko kaavakkeentäyttötilaisuuski. Mun meinas niin palaa hiat ku olin ihan turhaan raahannu mukanani typeriä paperia, joihin olis yhtähyvin voinu pyhkästä per...heen. Sitte meinas äitiki kilahtaa ku mä vaan kiukuttelin :P Ääh, mä oon niin käsi ku pitää tommosia asioita hoitaa... ei oo vaan tarpeeksi kokemusta.

Sitte mulla on viä tietyt asennevammat. Niinku just, ku pitäs jotaki hakemuksia täyttää ja vastata kaikkiin ihme kimurantteihin kysymyksiin ni mä oon jo valamiiks k***ä ottas eikä mun nk. aivot vaan suostu käsittään mitää asiasta! Mun päänuppi on multa kysymätä päättäny, että tietyt asiat täytyy pysyvästi jättää pään ulukopuolelle. Useimmat asiat saa siä mun puolesta pysyäkki, mutta ei ihan kaiken tarttisi. Niinku just tuo kaavakkeitten täyttö.