Siinä rötköttelee naukuvat turkulais"veljekset", Kessu ja Simppa. Kuva otettu porukoitten tykönä Isojoella alkuvuodesta 2008.

Vois kai samantien kirjottaa vähä enempiki meirän karvatassuista, kun kerta ovat mun lisäksi pääosas täs päiväkirjas :)

Kessu siis on syntyny marraskuus '05. Tarkkaa päivää en tiä, mutta sovin itteni kans että 10.11. on Kessun syntymäpäivä. En usko että tuo päivä kauhiasti oikeesta heittää. Kessu löyty lehti-ilmotuksen kautta. Ilmotukses mainitus puhelinnumeros vastas joku hieman hoonoosoomee puhuva mies, joka sanoi tarjolla olevan tiikerin näköisiä pentuja, niin tyttöjä ku poikia. Haaveissa oliki joku raitakissa ja mieluummin viä uros, ni mentiin katsomaan. Perillä tosin pentujen ikä muuttu ilmotukses luvatusta 3 kuukaudesta 2,5 kuukauteen, mutta aateltiin, että sama kai se sitte, kuka sen kissan ottaa alaikäsenä, kun kerta ovat niitä jo jakamas eteenpäin :( Mutta lupaus tiikeristä sentään piti! Ihana, valkosukkanen ja -kauluksinen ruskeatabby kollinalku lähti mun ja äijän kans kotio tammikuisena ehtoona ja tuo pikku söpöliini sai parin päivän mietinnän jälkeen nimeksi Kessu.

Tätä nykyä Kessu on sutjakka, vihreäsilmänen nuorimies. Vähä enemmän äijän kissa ku mun. Äijä ainaki saa sen viihtyyn sylis pitempään ku mä! Kessu suhtautuu uusiin juttuihin varovaisesti, mutta uteliaasti. Yks kerta olin kissojen kans porukoilla kun tupahan oli yöllä päässy hiiri! Kessun varovainen uteliaisuus oli silminnähtävää: urhea metsästäjä kävi läpsimässä hiirulaista häntä pörhistettynä :D Uusia ihmisiä Kessu ei vierasta eikä uusia makuja, hajuista ny puhumattakaa... Välillä vaan kova nuuskutus kuuluu kun vihikissa Kessu tutustuu uusiin tuoksuihin.

Simpan löysin Kissamaailman keskustelupalstan myydään-osaston kautta. Myynti-ilmotukses oli kuva vain parin päivän vanhasta ruskeatabbykuvioisesta pojannappulasta - se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Oltiin siinä jo äijän kans alustavasti sovittu että Kessulle otetaan kaveri, niinpä siitä otin yhteyttä Simpan kotoväkeen Nurmijärvelle ja varasin pikkuisen itselleni :) Siitä alkoi sitten 3 kk odottelu, että saatiin vauva luovutusikään...

Kissat ystävystyivät suht nopeesti, Kessu oli kyllä alkuun muutaman viikon vähä kenkku mutta elämä tasaantu vähitellen. Nykyään jätkät syö, painii ja nukkuu sulas sovus.

Simppa on muuten kyllä aivan eri puusta veistetty ku Kessu. Siinä misä Kessu on hoikka kuikelo, Simppa on pullea pyllerö :) Simppa on tikkana keittiös ku raksukippo krapahtaa ja sen tosiaan huomaa, että Simppa on useimmiten ruoka-aikaan kotona. No, ei se ny mikää läski oo, mutta selvästi mahakkaampi ku "isoveljensä" ;) Mutta lihavat on lepposia, ja niin on Simppaki. Kessun tavoin Simppakaa ei paljo turhia jännitä, eli ei mee sängyn alle loppupäiväksi jos joku tulee kylähän.

Semmoset velikullat meillä :) Lisää kuvia ja kuulumisia tulee kun tulee!