Odottelen täs, että Rami tulis töistä ja sitte pakataan kimpsut, kampsut ja kissat autohon ja lähretään Isojoelle. En edes muista, monettako kertaa vietän pääsiääsen pyhät siä :) Lisäksi Jaakko tulee sinne kans, huomenna tai perjantaina. Se on ny ekaa kertaa tulevis pääsiääshulinois mukana. Sitte perjantaina meille saapuu jo vanhat pääsiääskonkarit, eli Jenni-serkku äijänsä kans. Ja niitten föliys tulee Jennin veli vaimoineen ja sitte viä yks niitten kaveri. Ja mikä parasta, itte porukat lähtee Lapinreissuun perjantaina, eli talon pystys pitäminen jää sitte meidän, vastuullisten ja hyväkäytöksisten nuorten harteille :D

Ramilla alkaa pääsiääsloma huomenna ja sitä lystiä piisaa sitte viä koko ens viikoksiki. Niinpä ens tiistaina otetaan Ramin vene isännän verstaan takaa talavipiilosta auton perseeseen ja hinataan paatti Ramin porukoitten mökille Houtskäriin. Siä sitte vietetään lomaa seuraavaan lauantaihin asti. Muuten oltas sunnuntaihin, mutta mun kultturelli kansantanssiharrastus vaatii veronsa mun vapaa-ajasta ja mun on oltava 30.3. sunnuntaina hariotuksis ;)

Siinä vähä tulevan loman suunnitelmia. Tai no mikä mäki oon lomasta puhuun ku en kerta töiskää oo? Emmä pyytäny sairaalastakaa mitää sairaslomatoristusta, kelle mä sitä olisin näyttäny? "Hei olen Anne. Katso, olen sairaslomalla - elämästä!" Eikähän sitä oo tulos 1,5 viikoksi kumminki vähä rattosampaa vapaa-aikaa ku tää kotona nysvääminen. Se on muute semmonen homma, että jos jostain kaukaa kajahtelee kummallista "piu, piu" -ääntä, ni se kuuluu Isojoelta ja tarkemmin ottaen siitä, ku mun vattas tikit alakaa soimahan ku mä nauran itteni tärviölle kaverien kans :D

Loman ainua varjopuoli on se, ku isän isä, eli mun ja erellä mainittujen serkkujen pappa kuoli sunnuntaina :( No ei täs ny siitä asti ihan olla porua väännetty, mutta perjantaina on suunnitelmis käyrä kattomas, miten mamma jakselee ja siitä ei varmaan mikää kovin hilpee retki tuu. Mun ei oo oikeen papan kuolema menny viä jakeluun, silläpä hiukka jännittää että mahtaako se sitte jysähtää tajuntaan ku mennään mammaa kattoon? Ja poraanko mä sitte silimät päästä? No viimeistään hautajaisis (12.4.) varmaan asia tulee ymmärretyksi.

Mä en oikeen osaa suhtautua järkevästi siihen, ku joku kuolee. Johtuu varmaan siitä, ettei mun lähipiiris oo ollu liiemmin kuolemantapauksia. Oon ollu hautajaasis yhyren kerran, se oli joskus 1991 muistaakseni, ku äitin pappa kuoli. Muistan vaan, että mä porasin ku hullu kirkos ja samalla mua hävetti ku tuntu, että mä itkin varmaan enempi ku muu kirkkoporukka yhteensä. Sitä mä pelekään että näin käy papanki hautajaasis, vaikka eikähän se oo ihan sallittua porata ku siltä tuntuu. Mulla on vaan joku omituinen ajatusmalli: ku häis pääsee sitä edemmäs istuun kirkos, mitä lähempää sukua on vihittävälle, ni ihanku hautajaisis sais eniten porata se, kuka on kuolleen kans ollu kaikista läheisin. No oon mä aika läheistä sukua papalle! Viime aikoina vaan sen muun läheisyyden kans oli vähä hiljasta, ku pappa makas viimeset vuotensa vanhainkodis pahasti dementoituneena.

Värjäsin tänään tukan mustaksi! Mun piti malttaa sen väripaketin kans perjantaihin, mutta arvakkaa ny maltoinko. Mähän venttaan aina tukan värjäysmahdollisuuksia ku pikkupenikka joulua. Tää on ny eka kerta ku koitan ihan mustaa väriä. Tarkemmin tää on niinku sinisenmusta. Tykkään kyllä kovasti! Ja niin varmaan äitiki, kun se tämän tän'ehtoona näkee :P

Äiti ei antanu mun teininä värjätä tukkaani, ni mun täytyy ny vähä isompana sitte plesata päähäni kaikkia mahrollista. Mulla oli muutenki tuos vähä aiemmin semmonen "nyt teen kaikkea mitä teininä en saanut" -kausi, otin nimittäin kaks tatuointia ja viimesin hullutus oli kielilävistys vuosi sitte :D Ny on onneksi villitys vähä menny ohi (paitsi siis tietysti tukan värjäämisen suhteen), ei oo siis ny suunnitteilla mitää uusia kuvia taikka koruja mitä kummallisempiin osiin kroppaa. Mutta eihän sitä koskaa tiä, koska sitä innostuu! Ei täs ainakaa voi enää orottaa, että iän myötä tulis järkiä päähän, mä ku päätin että mä en enää täytä enempää ku 25. Niinpä mä täytän tänä keväänä tuon kolomannen kerran ;)

Mutta joo, voip olla että vasta tän lomaalun perästä tulee uutta tarinaa tänne. Ainaki siä Houtskäris on näitten nettiyhteyksien kans vähä vaisua kun ei sinne tönöhön tuu eres sähköö! Hyvää pääsiäistä!