Ihimeen miellyttävästi on tää sunnuntai menny, vaikka eilen otin ihan kunnon siiteripierut. Olin ihan varma jo eileen, että tänään olis ollu ihan karmee olo ja ulukoilut sun muut olis jääny haaveeksi, mutta toisin kävi :)

Eileen sitte parit tanhutoverit tuli tähän kämpille mun kans ottahan pohojia ja tottahan Ramiki sai siinä sitte virtaa ittehensä sen verta, että oli juones mukana. Tai sitte se ei vaan jaksanu kuunnella meitä muita selevinpäin. Aikamme naposteltuamme siirryttiin sitte keskustaan yhteen baariin, misä nähtiin sitte viä muita tanhuporukan tyyppiä. No nää muut siitä sitte lähti jonku aijan päästä kotio mutta me loput vaihrettiin viä kuppilaa. Ramin kans tultiin joskus kaharen mais Martinsillan grillin kautta kotio ja jyrsittiin ennen maate menoo juustohampurilaaset ja makkaraperunat. Mä oon aina pitäny makkaraa vähä niinku jonaki b-luokan pöperönä mutta aina se peevelin kyrsä osaa yllättää olemalla parempaa ku mä kuvittelen!

Aamulla Rami kusetti mua ku se oli mua koittanu jo kosiskella heräähän ties kuinka kauvan ja ku mä lopulta kysyyn palioko kello on ni Rami vastas, että yks. Eherin jo ajatella että voi vittu, se tästäki päivästä sitte, mutta sitte Rami paliasti että ei kello oo viä kymmentäkää.

Puolen päivän aikaan saatiin ruhomme raahattua pihalle. Kaivettiin polokupyörät varastosta ja sotkettiin jokivarteen kalamarkkinoolle! Rami osti mulle puisen paistinlastan ja minipienen pärekorin, joka oli värjätty siniseksi ja kylykehen oli viä maalattu kissan kuva :D Sininen on mun lempiväri ja esine on silloin täydellinen, jos se on sininen ja jos se viä liittyy kissoihin jollaki lailla. Kotona mä kyllä nauroon, että mitähän mä tälläki korilla oikiastansa teen, mutta kai mä voin kerätä siihen vaikka katajanmarjoja :P Niillä ei ainakaa saa sitä koppaa täytehen ihan heti.

Markkinoolta sotkettiin Ruissaloon. Poikettiin siä kaffilla yhyren kaverin kans ja sen jäläkeen kävin Ramin kans kasvitieteellisen puutarhan markiilla vähä kukkia kattelemas :) Kierrettiin viä joku luontopoloku ja Rami räpsi vähä kuvia. Ai niin ja matkalla nähtiin, että juustonaksukoneet (lue: valkoposkihanhet) on palannu Ruissalon rannoille ja pian alakaa varmaan taas ihimisten ruikutes Turun Sanomain yleisönosastolla että kun ne hanhet paskantee joka paikan täyteen ja että eikö niitä piruja voisi ruveta ampuhun.

Ai niin ja mainittenpa viä eiliseltä yhyren luontohavaannon. Käytihin siis aamuste siä meirän hääjuhulapaikas ja siä on semmonen pieni lampi pihas. Siä lammen rannas kuulin elämäni ensimmäästä kertaa ku sammakka kurnutti! Ja sitte näin ensimmäistä kertaa, ku sammakat hässii. Eli mun sivistykses ollu sammakootten seksielämän kokonen aukko on ny tukittu.

Ens viikko olis sitte kokonansa aamuvuoroo. Luulen, että mulla on huomenna tuosta pyöräälystä niin puo kipiä, että on syytä olla tyytyväänen, ettei sitä pesulahommaa tartte teherä istualtansa!