Kuukauren päästä olis sitte häät. Itse asias kuukauren päästä oon ollu naimisis jo vuorokauren, ku hoidetaan tuo naimispuoli perjantaina ja lauvantaina piretään varsinaiset kekkerit. Alun alakaen mietin kyllä, että olis sen vihkimisen hoitanu juhulien yhteyres, mutta virka-ajan ulukopuolella suoritettu vihkiminen olis kustantanu 200 euroo. Meleko suolanen hinta kaharen minuutin seremoniasta!

Tänään tarttis kaikenmailman muitten kotohommien päälle vähä syynätä muistilistaa, että mitä kaikkia häihin liittyvää on viä tekemättä ja misä aikataulus mikäki homma meinataan teherä. Aikaa rupiaa oleen sen verta vähä ettei enää riitä, että teen yhyren homman sillon ja toisen tällön sitä mukaa kun sattuu huvittaan. Eikä muuten, muttaku tästä seuraavasta kuukauresta menee pari viikkoo lomailuunki.

Eniten mua huojentaa kumminki se, että maanantaina sain aharettua häämekon päälleni iliman että olis saumat kovin lujaa soinu :D Kaason puolesta vaan vähä huolettaa, se ku osti pukunsa samoihin aikoihin kun mä ja ny se on raskaana, vaikkaki vasta aika alakuvaihees :P Sillä on sentäs hyvä syy siihen että maha kasvaa, toisin ku mulla... Testasin ostamiani mahanlitistys-sukkahousuja mekkoni kans. Ne sukkikset on semmoset, että minuutin käytön jäläkeen alakaa varmaan naama helottaa punasena kun veri pusertuu pois alakropasta. Mut mitäpä nainen ei suostusi kärsiin kauneutensa tähäre! Viä ku löytyys se kauneus jostaki, ni ei menis ihan hukkaan mun kärsimykset.

Mä kyllä vähä koitan viä kampanjoira vähemmän pöhöttyneen mahan puolesta ja niinpä eilen koettiin Ramin kans päivä, jonka ei uskottu ikänä koittavan: lähärettiin nimittäin juoksulenkille. Jos joku ulukopuolinen olis nähäny meirät juoksemas, se olis ehkä mieluummin käyttäny juoksu-termin sijaan sanaa "laahustus", mutta jostaki se on alottelijan alotettava. Maharolliset siliminnäkiät tietenki eliminoitiin ajelemalla enste helevetin kauvas Turusta keskelle mettää ja jolokoteltiin siä yhtä hiekkatietä pitki. Kyllä siä sitte oli mettän syrjäs pari vanahaa kääpää noukkimas vähä tuoreempia kääpiä sienikoppahansa, mutta veikkaan että niiren huomio ei kiinnittyny meihin ollenkaa, sen verta nenä sammalikkoo myöre ne taapersi.

Ny on sitte joku käyny yöllä vaihtamas mun rotusääret puujalakoihin, kiitos eilisen hölökkäyksen. Mutta sanoinko mä jo sen, että mitäpä nainen ei suostusi kärsiin kauneutensa tähäre?

Yks aika haastava homma mun tarttis suorittaa häitä silimällä pitäen. Mulla on yks booliohoje, mitä aattelin soveltaa juhulis. Sillä ohojeella saa aikaan 5,35 litran satsin ja mun tarttis laskia, mikkä määrät booliliemiä tarvitaan kymmenen litran settiin. Pitää varmaan kaivaa MAOL:in taulukkokirja esiin jotta mä seleviän tämmösestä laskutehtävästä. Oikeestaan ennen laskutoimitusta tarttis käytännös testata, tuleeko sillä reseptillä hyvän makusta tavaraa, vai pitääkö lantrinkisuhteita mennä itte peukaloimaan. No, se on kerranki semmonen hääjärjestely, mihkä saa Raminki osallistuun mielellään ;)