Rami just silittää kuteitansa ja mä oon pakkaavinani tavaroita, mitä tarttee huomenna ensinnäki vierä etukäteen juhulapaikalle, sitte rettuja mitä tartten huomenna vihkitilaisuuteen ja varsinki mitä tartten sitte lauvantaina varsinaisiin pippaloihin. Mut tosiasias mä vain lähinnä kävelen päin seiniä enkä saa mitää pakatuksi.

Järjestelyt onki muuten lapases, paitsi että tuo aina niin vittumainen tavaroitten pakkaaminen on vaihees ja ku muutenki jännittää, että muistankahan mä kaiken tarpeellisen ni ei meinaa pakkaamisesta tulla mitää ja sekös viä entisestään lisää jännitystä elämään.

Ääh, menis vaan tääki päivä nopiaa pois alta (ja joku tekis ne asiat, mikkä mun pitäs teherä) ni pääsis pian itte asiaan! Tähän aikaan huomenna ollaan viemäs koristeita, boolikamppeita ja muuta roinaa sinne juhulapaikalle Kakskertaan ja sen jäläkeen pitäs lunastaa hotellihuone ja vierä vaatteet ja sen semmoset sinne. Sitte pitäs kaunistautua, ettei Ramin tarttisi mennä naimisiin ruman ämmän kans. Puoli neljäks marssitaan maistraatille ja siä onki luvas melkonen vihkimäspektaakkeli, ku vihkijä lukasee parin minuutin kaavan, Rami sormustaa mut ja sitte lipitetään skumppaa. Paikalle tulee siis molempien porukat, äitin vanhemmat, kaaso & bestman ja sitte Jaakko. Ramin sisko ilimeisesti missaa meirän huluppeen vihkimätilaisuuren. Sitte ku skumpat on ryystetty, mennään meirän hotellille syömään porukalla.

Lauvantaina pitäs kymmenen aikaan olla kampaajalla kaason kans ja meille teherään naama- ja tukkataiat siä. Sillä aikaa Rami käy bestmanin kans hakemas Raisiosta kukat. Sitte seuraa päivän eka ja toivottavasti ei vika huumoripläjäys, ku Rami tulee kans naamataikurille puuteroitavaks :D Se on kyllä varmaan talavesta asti uhonnu, että kuolema tulee ennenku puuterit sen naamahan, mutta ku mä oon kuolemaaki pelottavampi, ni Rami joko nöyrtyy tai itkee ja nöyrtyy ;) Miesparka, joutua ny altistuun jollekki TYTTÖJEN ja HOMOJEN puutereille, siis ai kauheeta! :D

No, siitä sitte seuraavaksi vaihtaan vaatteet ja sitte pippalomestoille. Bestman ottaa meistä hääkuvia paikan päällä ennenku vieraita alakaa tupsahteleen ovista ja ikkunoista. Neljän aikaan pitäs sitte koittaa rentoutua ja muistaa, että seuraavat velevollisuuret, mitä pitää hoitaa, on aviolliset velevollisuuret. Kaaso, bändi ja juhulapaikan henkilökunta huolehtii muusta.

Aviollisista velevollisuuksista tuli mieleen, että me saaraanki viettää ruhtinaalliset kaks hääyötä! Ensin vihkipäivän ja sitte juhulapäivän päätteeksi. Luulen kyllä, että täytyy satsata mieluummin siihen ensimmäiseen hääyöhön, epäilenpä että lauvantain päälle on jo suoritus, kun sais juhulatamineet pois päältä ja ittensä sänkyhyn nukkuun ;) On siinä sitte sunnuntaipäivä kokonaan aikaa keräillä voimia, ku Ramilla on viä maanantai vapaata ja lähäretään hotellista vasta sillon.

Ei maar, pitäs kai kärrätä omat kortensa tonne matkalaukun sisällä orottavaan kekohon eikä venkoilla. Mitä pikemmin saa pakattua, sitä enemmän jää loppupäivälle aikaa murehtia, että onko kaikki tarvittava mukana!