Koko tähänastisen viikon oon taas tuskaillu, ku pitäs lähettää sinne ja tonne työhakemuksia ja kun se alakuun pääseminen on niin vaikiaa. Eileen piti pistää oikeen muistutus kännykkään että muistan lähettää parit hakemukset sekä soittaa yhyrestä paikasta vähä lisätietoo, muuten olisin varmaan koko päivän vaan lusinu netis tai leikkiny itteni kans jotain peevelin pikkuvaimoo.

Tänään mä sitte sain vihiroon aikaan sen verta että pistin parit hakemukset meneen. Tuli kummasti ihimeen hyvä olo, ihanku olis suurenki urotyön teheny! Kumma, että jos pelekästä hakemuksen lähettämisestä tulee hyvälle tuulelle ni kuinka paljo sitä oikeen repeekää riemusta jos hakemus jostain syystä tuottas tulosta!

Eileen mulle soitettiin yhyrestä toisesta vuokratyöfirmasta ja sinne pitäs mennä maanantaina hastatteluun, eli samalla tyylillä ku sen yhyren aikasemman firman kans. Erona on vaan se että maanantaina mun tarttee vääntäytyä Helsinkiin asti. Varsinainen työ, mitä mä tuon vuokrafirman kautta oon kärkkyny, on Kirkkonummella. Se oliski, ku sitte tärppäis jostain vallan muualta ku Turun seurulta... Mut turha kai puhua tärpeistä ennenku kala on nielassu koukun perärööriin asti.

Iloseksi täs saa myös se, että huomenna lähäretään Isojoelle, ku on tuo isänpäiväki tulos pyhänä. Jaakkoki tulee, itte asias me mennään sen kans yhtä matkaa. Se kyllä vähä nurisi ku mä tierustelin, sopiiko se kissojen kans samaan autoon, mutta kyllä se sitte tuumi että kai ne kestää, ku "eikö ne oo siä häkis kumminki koko matkan?"

On se kivaa kun on mukavaa! Olispa joka päivä hyvällä tuulella. Välihin hyvä tuuli tuppaa vaan haihtuun ku pieru Saharaan, mut onneksi se tulee välihin takasi yhtä orottamatta.