Jos olisin jo töis ni olisin töis enkä kiriottelemas tänne mitää soopaa :D Mut ku täs kerta aikaa on ni keksinpä tämmösen jutun.

Ihan tän plokin alakutaipaleella totesin, että ku äiti ei antanu mun teininä värjätä tukkaani, ni oon isompana ottanu vahingon takasi ja niinpä vähä kaikenmoisia värejä on koitettu. Ihan ensimmäänen tukanvärjäys tapahtu vähä ennen penkkareita ku värjäytin tukan oranssiksi. Sen jäläkeen kokeilin erimoisia punasia ja (puna)ruskeita väriä, kunnes kyllästyyn ja vaalennutin ittestäni taas blondin ja semmosena viihryinki hyvän tovin, kunnes taas rupesin tosisani sotkottaan tukkavärien kans!

Kakarana mulla oli pitkä tukka, semmonen olokapäille ulottuva. Sen pitemmäksi mun hiukset ei oikeestaan suostunu kasvaankaa, lähinnä rupes vaan latvoista harsuuntuun. Ala- ja yläasteen taittees mullaki oli tyypillinen ysärityyli, eli permis ja semmonen tupeerattu ottatöyhtö. Oi niitä aikoja! Onneks ne ei tuu enää ikänä takasi! Ja onneks siltä ajalta ei oo digikuvia! Seiskaluokan lopulla leikkautin tukkani ihan lyhkäseksi ja lyhkäsenä mun tukka sai pysyäkki tuonne 2007 kevääseen, kunnes päätin että annanpa tukan kasvaa niin on sitte häis hiukka enämpi pääs karvaa, mistä värkätä kampausta!

Olin alakuun ihan varma että pitkä tukka ei sovi mulle sitte pätkääkää ja arvelinki, että kunhan häät on ohi ni tukka katkee alta aikayksikön. Ei siinä ihan niin käynykkää kuitenkaa, tykästyin ihimeesti tähän pitempään lettiin ja nyt oonki päättäny koittaa kattoo, olisko tilanne n. 20 vuores muuttunu, meinaan että josko tukka nyt suostuus kasvaan pitemmäksi kun kakarana :D

Ja heti kärkeen tietysti kakarakuva, jostaki tokaluokan koulukuvasta skannattuna. Tuon pitempää tukkaa mullei oo ikänä ollu ja tuo on alakuperänen väri, mikä ei oo vuosien varrella käytännös yhtää tummunu. Mikä tietää siis helevetinmoista juurikasvun kans tuskailua :P Toinen kuva onki hieman uurempi, nimittäin talavelta 2004. Väri on  yllä mainittujen ekojen värikokeilujen jäläkeen vaihteeksi oma ja pituus se, mihkä olin jo hyvän aikaa tottunu. Siitä vuoren päästä varovasti koitin tuommosta, että värjättiin alaosa ruskialla, kun en malttanu koko päätä värjäyttää kertarytinällä.



Juhannukseksi samana vuonna päätin "repästä" ja antaa parturille vapaat käret. Se teki mun tukastani vaalianpunasen ja siinä väris viihryin jonku aikaa, kun se oli sen verta vaalia ettei sen kans ollu tätä erellä kirottua juurikasvuongelmaa. Kuvas on vaalianpunasesta tukasta semmonen versio, että tuos etualalla oli joku tummempi raita kans. Sitte kumminki meni hermot ja halusin vaihtaa tummempaan väriin ja mitä sain - tuommosen vekkulin punasen, mikä lie tuon värin hienompi nimitys onkaa! Kolomannes kuvas on kokeiltuna kirkkaanpunanen. Tämä oli vuoren 2006 juhannustempaus, ja on sitä samaa väriä testailtu sen jäläkeenki. Mut tuota juhannuksen tukka"tyyliä" ei oo testailtu misää muis olosuhteis!



Erellisten kuvien toisesta ehkä hyvällä taharolla voi nähärä, että mulla oli jotaki takatukantynkääki olevinansa tuos mopisani. Sen kumminki yks kampaaja nipsasi julumasti pois, mistä mä olin ehkä vähä katkera. Mut hyvin pyyhki lyhyeksiki kynitys tukas. Ekas kuvas on tuommonen tumma liila, ku halusin välis koittaa jotaki tosi tummaa. Sitte vaaleemman värin kautta takasi tummaan puna-liila-ruskiaan. Nää kolome kuvaa siis on kaikki vuorelta 2006.

  

Tuo keskisormikuva on otettu kaverin häistä, mihinä olin kaasona. Kampaaja laitto mun tukan sillon ja naureskeltiinki et tähän pörröön ei kovin eksoottista kampausta saa! Siitä se idea oikeestaan synty keväällä 2007, että täytyypä eres omiin häihin kasvattaa tukkaa. Ekas kuvas on tilanne ihan kasvatusprokkiksen aluusta (ja välillä oli kokeilus kaksvärinen kuula). Toises kuvas taas ollaan saman vuoren marraskuus ja kolomannes on vähä vajaa vuosi tukankasvatusta takana.



Synttärien alla 2008 tulin siihen tulokseen, että punasta on nähty ihan tarpeeksi ja värjäsin tukkani mustaksi! Sitte rupesin järkeileen, että tästä väristä on vähä vaikia heittäytyä vaaliampiin väreihin enkä ollu kovin vääräs siinä. Kaks viimmeestä kuvaa on otettu 2008 lopus, toinen ennen ja kolomas jäläkeen joulusen parturikäynnin. Väri näyttää aika mustalta, mutta oikiasti tuo on kyllä tumma violetti. Vikas kuvas ehkä justiin ja justiin näkyy nuo oranssit ja violetit tehosterairat, jokka on siis erilliset lisäkkeet. Semmosiaki siis tuli viime parturireissulla otettua päähän, vaikka aiemmin olin sitä mieltä, että omilla jouhilla on pärjättävä!


Viä ei siis olla ihan lapsuusaikasis tukanpituuksis, mut kattoo mitä tänä vuonna tapahtuu :) Ja mitä väriin tulee, tähän tumman violettiin oon ollu ihan tyytyväinen, vähä samaan tyyliin ku aiemmin olin tyytyväinen ihan omaan luonnolliseen väriini, sitte pinkkiin, sitte kirkkaanpunaseen, ja sitte mustaan... :D


Joskus mietiin, olisko maharollista saara tukan värjättyä aiva vitivalakoseksi. (Tätä mietiin siis tuolloon ku ei ollu tukas mitää väriä... Nyt on turha haaveillakkaa!) Sitte otinki jotain vaalennusraitoja päähäni ja hyvin valakopäisenä poistuin parturista sillä kertaa. Voi olla että tulevaisuures luonto järjestää mulle sen vitivalakosen tukan josain vaihees, ainaki jos mun sukulaasten harmaantumisen asteesta pystyy jotain päätteleen :D Mut sitä orotelles kerkiän varmaan plesaahan päähäni viä vaikka mitä jännää!