Jaahas, kun tästä taas viikonloppu kääntyy uuresta arjeksi, loppuu tää kotona vetelehtiminen. Eli siinä ensimmäänen syy olla ilonen. Onhan se toisaalta aika outooki, mutta eikähän uuteen elämänrytmiin totu aika nopiaa. Voi jeesus, ihanku en ny ikänä olisi töistä kuullukkaa, oonhan mä paiskinu hommia monet kesät ja vähä muulloinki... Tosin ny on ensimmäänen kerta, ku työt kestää enemmän ku kolome kuukautta putkeen.

Toinen syy riemastua on se, että alotin vuorenvaihteen jäläkeen syömään taas niinku ihimiset, enkä oo niinku bulimikko, joka hotkii muttei oksenna (paitsi krapulas) :P Tänään ku viimein uskaltauruin vaakalle, se enste herjas pattereitten loppumisesta. Aattelin että jospa tuoki haluaa pimittää multa julumaa totuutta, mut sissinä vaihroin patterit ja kapusin uuresta kyytiin. Ilokseni sain huomata, että olin arvioinu painoni yläkanttiin ja että lukema oli samois ku ennen joulua! Tosin lukema EI ollu samois ku joskus silloon ku vaatekaapis viä oli sopivia vaatteita, eli työsarkaa piisaa vähäksi aikaa... Mut hyvillä mielin on mukavempi jatkaa ku kiukun vimmalla :)

Kolomas syy, miks oon ihan täpinäs, on se että työttömyysalmut oli krapsahtanu tilille jo tänään! Olin ihan varma, että ne tulis vasta joskus ens viikolla. No, sain laskuni maksettua ja jäi viä sen verta rahaa, että voisin pikkuhiliaa käyrä ostamas ittelleni puhelimen, joka toimii! Tällä hetkellä mulla on käytös joku Aristoteleksen kyhäämä palikka josa on akku koko aika tyhyjä ja jos akku ei jostain syystä satu olehen tyhyjä, ni puhelin sammuu muuten vaan.

Tuos oli ny nuo pääilonaiheet ja sitte muuten vaan mieltä piristää tieto siitä, että on viikonloppu. Sen lisäks aurinko paistaa ja kissat on ihania. Tai no kissat on ihania joka päivä muutenki. Ja viä tuosta puhelimen hommaamisesta, leheres oli mainos että yhyres liikkees on tarjoukses samanmoiset puhelimet mikä mulla oli kunnes kännipeikko söi sen ja mainoksen kuvasta päätellen tarjolla on hienomman värisiä vaihtoehtoja ku sillon, ku erelliseni ostin. Viä ku tulis Rami kotio töistä ni mä pääsisin irti!