Sanotaan, että pitäs nauttia tästä ajasta ku viä voi olla tekemättä mitää ja lekotella vaan, mutta täs päivällä kirosin kyllä tän perkeleen joutenolon alimpaan hornaan. Mitä ihimeen nautintoo on siinä, että makaa kotona perse homees, mitää rehtiä ei oikeen jaksaasi teherä (eikä kai kukaa ny aina jaksa kuluttaa aikaa esim. siivoomalla) ja sillonki, ku ei mitää tee ni olo on aharistava, kömpelö ja hankala?? Ai niin, mut itteppähän oon raskaaksi hankkiutunu, niin että oo ämmä hilijaa ja kärsi, jos et kerta nauttia osaa.

Mikä nautinto olikaa, ku Ramin kans lähärettiin käymään kaupas! Hurraa, oikeen päivän kohokohta! Ylös, ulos ja ihimisten ilimoille, vaikkei K-supermarkettia piremmälle! Tosin kotoo ulostautuminenki on vittumaista, ku pihalla on kylymä ja about ainuat vaatteet, mikkä tuntuu päällä eres sierettäviltä, on jokku venyneet verkkarit ja telttamallinen T-paita, joilla ei kauheesti oo käyttöö Suomen talaves. Vaikka eipä silti, tuskin mulla on muksun syntymisenkää jäläkeen yhtää sen kummempia sopivia kuteita kaapis, niin et tääki on taas tätä kuuluisaa hyvää harjotusta :P

Täs ehtoosti sentäs pääsin semmosen joutenolon makuun, mitä varmaan tarkotetaan ku kehotetaan nauttihin viimesistä lapsivapaista hetkistä: telekkarista tulee putkeen 4 jaksoo Sinkkuelämää, keittelin ison kipollisen vihireetä teetä, heitin fleece-viltin olokapäille ja uppouruin sohovalle tuijottaan Sinkkukinkkumaratoonia.

Puuh. Laskettuun aikaan 8 päivää... Sehän ny ei tietenkää torista yhtää mitää, muutaku sen, että ehkä mä joskus juhannukseen mennes oon räjähtäny. Tai olohan täs ny jo on hyvinki räjähtäny jo synnyttämättäki...