Äitienpäivä oli tänä vuonna erimoinen ku ennen. Ensinnäki siks, että yleensä me ollaan oltu äitienpäiväviikonloppu Isojoella, mut tänä vuonna kattottiin viisaammaks pysytellä Turus, tai paremminki Maskus, jos saataas eres vähä remonttia eristyyn. Toinen juttu, mikä teki tästä äitienpäivästä erimoisen aiempiin nähäre, oli se, että sain viettää sitä itte äitinä!

Aamu alako mukavasti, ku Rami tuli herättään. Tai ei se herättäminen ollu mukavaa, ku olis uniki maistunu, mutta kun herätykseen sisälty lahajapaketti ni kyllä siinä lopulta ihan mielellään silimänsä aukasi :) Paketista putkahti esiin kaulakoru, ja Rami tiesi kertoo, että sen oli suunnitellu joku Pekka Hirvonen. Kunhan suorittaa sananmuunnoksen, lopputulos mullistuttavasti äännetään "Hikka Pervonen". No paljastupa ainaki, minkä perusteella mulle oli koru valittu :D

Siitä sitte piakkoin suunnistettiin kohti Maskua, matkalla poikettiin tsekkaamas justiinsa avattu Koulukadun ABC ja ostettiin sieltä mukahamme parit munkit äitienpäivän kunniaksi. Ne oli sen verta kuivia, että ne taisi olla leivottu jo erellistä äitienpäivää varte, mutta ennemmin ne ny söi ennenku selekäänsä otti. Ramiki totes, että ihan hyvät munkit, tosin mun tissien tasalla haahuileva katse sai mut epäileen, että olikahan kyse niistä ABC:n tuotteista vai jostain muusta.

Urho anto mulle äitienpäivälahajaksi aikaa, nimittäin aikaa osallistua tuvan fiksailemiseen. Eli jätkä käyttäyty ihan siivosti eikä vaatinu mitää ylenpalttista kanniskelua eikä liiemmin rähäjänny, eli siinä kun Rami keskitty länttäähän tapettia seinähän, mä puolestani keskityin repihin tapettia seiniltä pois.

Ja ku en tänä vuonna ollu paikan päällä omaa äitiäni onnittelemas, ni soitin sille. Kerroin saamastani lahajasta ja äiti kettuuli, että mitä mä oon teheny ansaitakseni korun ja mä arvelin, että sain sen ehkä sen takia, että mä oon teheny Urhon! Ei ainakaa tullu mieleen tuon parempia vaihtoehtoja. Tai no enhän mä Urhoo yksin teheny, kyllä siinä Ramiki toimi rikostoverina ;)

No, tua nuo tän KarhuKoplan miespuoliset jäsenet hornaa sängys vieretyste, tairan kohta nostaa niistä tuon lyhkäsemmän omaan pahavilootapetiinsä että olis ittellä jonkumoisia maharollisuuksia mahtua tuonne sänkyhyn kans. Voi poijat, että mä orotan innolla sitä, ku päästään yöpyhyn siä Maskus! Meitä orottaa siä jo ihka oikia PARISÄNKY, mihinä on tilaa retkottaa aiva äksänä ja saa kieppua pelekäämättä, että joko putuaa yli lairan taikka mottaa nukkukaverilta silimän mustaksi.