En meinaa pitkästyttää lukijoota kertomalla mistää sienten tai puolukootten noukinnasta, vaikka otsikko saattas sellaseen vähä viitatakki. Sen sijaan pitkästytän lukijoota mainittemalla lyhyesti, mitä täs ny on viimme päivinä tapahtunu. Muutenhan mä kyllä voisin sienestyksestä ja marjastuksesta jaaritellakki, mutta eipä semmosia oo paljoo keriinny harrastaa täs lapsenhoiron lomas.

Rami alako isäkuukauren vieton 2,5 viikkoo sitte ja koska isäkuukausi on tietenki sitä varte, että isä saa olla töistä pois ja humputella, ni Rami läksi mökille kalastahan neljäksi päiväksi. Sillä välin mä matkasin poijan kans Isojoelle tuskittelehen pikkumiehen hampaantekoo. Tämä kun vissiin koittaa kasvattaa ylähä kaikki etuhampaat samalla rytinällä.

Täs tosiaan määriteltiin sana "hammaspeikko" uusiksi. Enää se ei tarkota mitää pirullista olentoo, millä pelijätellään kakaroota, että jos et pese hampaita tai jos mäyssäät liikaa karkkia ni hammaspeikko tulee ja kairaa reijän hampaaseen. Nykymääritelmän mukaan hammaspeikko on edelleen pirullinen olento, mutta tarkottaa hampaitten tulon takia kränttyylevää kakaraa. Jos tuo määritelmä pääsee sanakirjaan, ni siihen vois samaan kohtaan selevennykseksi pistää kuvan meirän poijasta.

Rami tuli kalareissun jäläkeen kans Isojoelle. Siä sukuloitiin, nähtiin kaveria ja käytiin lauvantaina paikallises ryyppäämäs. Meirän ja kaveripariskunnan mukulat oli yhteisesti sopinu, että piinataan isovanhempia sitte yöllä oikeen kunnolla ni onpahan äiteellä aamulla huonon olon lisäksi huono omatunto.

Oli taas niin kiva käyrä paikallises, ja Isojoella yleensäkki. Kotona. Valitettavasti saatiin sieltä kotio viemisiksi flunssa. Enste se rupes kalavahan Ramia, sitte se iski Urhoon, ja ny mullaki on tulos kurkku kipiäksi. Voin kertoo, että hampaita tekevä lapsi, jolla on nokka tukos, on mitä ihastuttavinta yöseuraa. Viimme yönäki taas meuhkattiin pari tuntia. Päivisin tuo nyt onneksi käyttäytyy aika tavanomaseen tapaan, mitä ny temppuilee syömisen kans niin, että sitä on koko porukka pahalla päällä valamiiksi nukkuhun mennes, kun tietää, että yöllä taas pitää maitojen kans lotrata. Olisin siis voinu ihan hyvin jättää tän flunssan väliin, mut kun asiat menee mönkään, ni ne menkööt Pohojammaan kautta.

Eilinen päivä sentäs tarjos mielenvirkeyttä (josta tosin ei oo paljoo jäljellä viimme yön perästä), ku menin parturiin ja sen jäläkeen käväsin vähä kaupoolla. Ja tällä kertaa oli poikkeuksellinen shoppailureissu sikäli, että mä tosiaan LÖYSIN jotaki ostettavaa! Jopa vaatteita, vau! Ja kuvitella, ihan housutki! Mähän kun en ikänä löyrä sopivia housuja, ku oon tämmönen leviäperseinen tatti.

Sen lisäks, että löysin housut, maailmankirjat sekos siinäki, että mä ostin semmoset pillipulttuuset farkut! Mä ku vannoin silloon, ku tuo pillipökämuoti iski päälle, että mähän en tuommosiin sonnustauru jos ei oo pakko, mähän näyttäsin semmosis ku miltäki jäätölötötteröltä, joka on alahalta kapia mutta tasasesti levenee ylähäppäin ja "komeuren" kruunaa pallon mallinen kasa siinä jalustan päällä! En tiä mikä mun mielen onnistu muuttahan tuos asias, mut jos täs huushollis ei enää oo Muumeillekkaa porttikieltoo, ni kai samalla ovenavauksella tänne ny yhyret pillifarkukki sopii.

Poikaki on muuten viettäny näihin aikoohin suunnilleen yhtä kauvan aikaa mun vattan sisäpuolella ku sen ulukopuolellaki. Välistä on vaikia sanoo, kumpi aika oli helepompaa. Ny kun tuo jätkä osaa jo konttia paikasta toiseen ja kovin se jo kaahii pystyhyn, saa koko aika olla silimät tapilla sen peräs, mutta toisaalta se just onki hienoo, kun jätkä oppii vähä vähältä kaikenmoista uutta ja ehkä täs kohta ollaan siinä pistees, että mä pääsen sinne sienimettään ku voin ottaa jätkän mukaan. Me jo tänään katteltiin ikkunasta pihalle, ku joku lintu hyppi tuos terassilla. Mä kerroin Urholle, että se oli talitintti ja se sanoo titityy. En tiä mahtoko poika ymmärtää, mutta ainaki se nauro :)