Kun joulu on tän vuoden osalta päihitetty ja koko vuosi vetelee viimesiänsä, on taas aika kerrata lyhkäsesti vuoden tapahtumat, se ku on ollu mulla jo pitkäaikasena perinteenä, jo vuodesta 2008 asti!

Tammikuun pääasiallinen fiilis taisi olla vitutus, ku alako raskauden viimeset metrit kyllästyttää. Ei olo toki mitenkää ihimeellisen surkia ollu, tai no ei mikää häävikää siis, mutta meinaan olis se ehkä huonompiki voinu olla.

Lisäks tammikuus harmaita hiuksia aiheutti meirän toisella, tai siis tietysti ENSIMMÄISELLÄ kissalla Kessulla torettu syränvika, joka hyvin torennäkösesti korjaa kissaraukan pois päiviltä ennen aikaansa. Onneks tähän päivään mennes kissan terveyrentilas ei oo ainakaa siliminnähären tapahtunu muutosta huonompaan :)

Helemikuu alako vauhrikkaasti, ku heti ensimmääsen päivän vaihruttua toiseksi tajusin, että ei jumalauta, mähän rupian synnyttään! Siihen se vauhti sitte loppuki, meinaan poika oli maailmas vasta helemikuun kolomannen iltapäivänä.

Lienee aika tarpeetonta eres mainita, että ku mukula tuli, ni kaikki muu toiminta lähti! Eli helemikuusta alakaen elämä on ollu lähinnä muksun, jonka nimeksi tuli Urho, pillin tahtiin hyppelyä.

Meirän piti päästä muuttahan omaan tupahan kesäkuus, mutta muuttoaikataulu aikastu kuukaurella ja vapun paikkeilla saatiin avaimmet kätehen ja siitä sitte välittömästi remontti- ja muuttohommiin! Ja ku oltiin päästy toukokuun loppuun, päästiin nukkuhun ensimmäänen yö omas tuvas, omas parisängys!

Kesä kulu mun osalta enimmäkseen poijan kasvattamises, siinä misä Rami teki kaikenmoisia raksailuhommia. Heinäkuus oli ihan tajuton helle, ja mä löysin ittelleni uuren rakkauren ja vieläpä ihan kotonurkilta, meinaan ilimalämpöpumpun, joka puhkuu tupahan tarvittaes myös viliposta ilimaa!

Syyskuus alako ah niin ihana flunssakausi ja jostain lokakuusta lähtien poika on ollu vaan muutamien päivien taukoja lukuunottamatta enemmän tai vähemmän räkänen, mikä on silleen pikkasen saanu hermot kireelle... varsinki, ku jos koittaa flunssaton päivä, ni silloin on taatusti uus hammas tulos tai jotain.

Lokakuus päätty mun äitiysloma ja Facebook-termistöö lainaten pistin ittelleni uuren statuspäivityksen, ku muutuin äitiyslomalaasesta työttömäksi.

Loppuvuotta on leimannu lähes jatkuva väsymys ja vitutus pojan räkätautikierteen ja siitä aiheutuneiren lieveilmiöiren takia, mutta yritän uskotella ittelleni, että kyllä tää viä tästä heleppaa...

Kaikenkaikkiansa poijan syntymän ja uuteen kotiin muutto on ollu tän vuoden merkittävimmät tapaukset, ja voipi hyvin olla ettei lähiaikoina mitää ihan vastaavan mittakaavan juttuja tuukkaa etehen. Elämä ku torennäkösesti tulee oleen jatkoski enimmäkseen tota oman mukulan sekä oman tönön jatkojalostusta :D

Tulevalta vuodelta toivoisin kyllä viä uutuutena TYÖPAIKKAA, tai eres jotain lisävalaasua siihen, mitä sitä oikeen elämällensä rupiaas tekehen tulevaisuures. Johki ammatinvalinnan ohojaukseen on hakemus vetämäs mutta vähä pelottaa, että johtaako sekää yhtää mihkää... kai sieltä erinäisten paperinpyörittelyjen jäläkeen paukahtaa tulokseksi, että "sovellut siivoamaan moottoritien levähdyspaikkojen miesten vessoja"...

No joo, jos sitä menis tästä kokeileen nukkumista, jos vaikka ehtis pari tuntia koisata ennen ensimmäästä yöherätystä. Piti tuos jo vähä jonkumoista unikouluaki alakaa pitähän poijalle jotta päästäs yösyötööstä erohon vallan, ny ku pitkästä aikaa poika on terves ja on syönykki aika hyvin, siis muulloinki ku öisin, mutta ilimeisesti ny on seuraava hammas tuloillaan ja tän päivän ruokailut meni taas vituiks, niin että ehkei kannata ens yönä ruveta sen mairon kans pihtaileen.