Äijä järjesti ilosen yllätyksen loppuviikosta ja ilimotti Urhon menevän yökylään mummilaan lauvantaina! Mahtavaa kaharenkeskistä aikaa! Ja mitäs luulisitte mihkä pienen lapsen vanhemmat sen käyttää? No tietysti puutarhan tonkimiseen, senki pervot.

Perjantaina käytiin ostoksilla ja ostin jotaki kukanplanttuja ja siemeniä, jotta mulla olis vähä uutta tapettavaa sen jäläkeen, ku enste saatais pihasta eliminoitua muutamat puskat sun muut, mistä mä halusin erohon. Ja Rami sai ihan luvan kans julukisella paikalla kulukia käret pusseis kii, ku se osti vähä lannotetta ja nurmikonsiementä.

Lauvantaina ei aamulla turhia tanittu, vaan varhases vaihees lähärettiin viemään poikaa hoitohon, että päästäs itte maharollisimman nopeesti suoraan asiaan. Eli siis niihin pihatöihin, senki pervot. Alkulämmittelyksi tehtiin vähä polttopuita, tai siis Rami pilikko ja mä pinosin. Sen jäläkeen pistettiin yks nurmikkokaistale uusiksi, kynittiin siitä pois kaikki ylimääräset puskat ja Rami möyrästi maan semmosella myyräkoneella ja sillä välin mä iskin kenttälapioni kukkapenkkihin semmosella apinanraivolla että meni lapiosta varsi poikki.

Rami sai muute tosi lahajakkaasti koko pihan lemuahan sonnalta. Ei siihen ny tokikaa aiva pelekkä läsnäolo riittäny, vaan (osa)syynä oli lehtikompostista nurmikolle ja kukkapenkkiihin kannetun multamössön freesi ominaistuoksu. Mä oon aina luullu, että kun paskaa ja roskaa raijaa kompostiin, ni ne haisee niinku ENSIN sille paskalle ja sitte ne maatuu ja rupiaa haisehen maalle, mutta vissiin se onki päinvastoin.

Ku tarpeeksi ahkerasti painaa hommia, ni näläkähän siinä tulee. Oltiin ostettu paketti kanan filepiffiä grillattavaksi mutta pakkauksesta paljastu semmosia lihanriekaleita, että ihanku niistä kanoista olis enste ajettu talavirenkailla ylitte, sitte vähä potkittu nappulakengillä ja lopuuksi heitetty krokotiilin kitahan. Piti vähä laittaa noottia valamistajalle, että pikkasen meni grillaustunnelma vituiks ku paketista ilimesty semmosia roippeita ettei niitä olisi eres ritilällä pystyny grillaahan. No en mä tokikaa niitten nettisivuilta löytyneeseen palautekaavakkeeseen asiaa ilimassu tuolleen kirosanoilla höystettynä (vaikka mieli teki), mutta tein seleväksi, että ei aivan oltu ostokseemme tyytyvääsiä. Saa nähärä, mitä sieltä tulee vastaukseksi.

Ehtoolla pitkän puurtamisen ja saunonnan päälle oli niin raato olo, että hyvä ku ei nukahrettu pystyyn. Niinpä painuttiin pitemmittä puheitta sänkyhyn. Nukkuhun nimittäin, senki pervot.

Tänä aamuna viä jatkettiin sen minkä eherittiin, ku puolen päivän jäläkeen mentiin anoppilaan syömään ja noutahan samalla poikaa takasi kotio. Matkalla poikettiin viä vähä shoppaalemas lisää lannotteita, kukanplanttuja ja muuta asiaankuuluvaa, ihanku ei oltasi viä tarpeeksi saatu nyhrätä kukkapenkkien ja nurmikon kimpus. Mutta jotenki sitä vaan saa mukavasti virtaa puutarhakintaisiin ku kerranki pääsee tekehen pihatöitä iliman, että joku koko aika keskeyttää.

Oikeestaan tuo pätee mun kohoralla kaikkiin muihinki kodin askareisiin tai harrasteisiin, mua vituttaa teherä yhtää mitää, jos mä en saa kunnolla keskittyä vain siihen, mitä mä oon tekemäs. Niinpä en oo ikuisuuksiin esimerkiks teheny yhtää käsitöitä enkä lukenu ainuttakaa kirjaa, ku ei oo oikeen sellasta aikaa, että kerkiääs kaikes rauhas vaan unohtaan ympäröivän maailman ja uppotuun omihin puuhiinsa. Ja poijan 1-2 tunnin päikkärit siis ei riitä mihinkää. Jos mä vaikka haluan lukia kirjan, ni jos vaan aikaa olis, ni ei tekis eres tiukkaa lukia monta tuntia yhteen soittoon. Niin, ja kun ne poijan päiväunet on muutenki luonteeltansa semmoset, että koskaa ei tiä onko aikaa tunti vai ehkä jopa kaks, ni siinä on kuitenki koko aika vähä varpaillansa, että koskahan se ny herää. Niin et keskity siinä sitte.

Ny on hyvä mieli taas pitkäksi aikaa, ainaki huomiseen! Meinaan saatiin aika paljo valamista aikahan, tai jos ny ei aiva valamista ni kiva oli eres saada muutamia hommia hyvälle aluulle, koska on seki parempi ku ettei olisi alottanu ollenkaa. Mun tarttis ny vaan hillitä itteni ku tekis yhtäkkiä mieli istuttaa kukkia ja puskia vähä joka puolelle ja teherä taas jotaki vuosisadan kylyvökokeiluja (en oo oppinu mitää aiempien vuosien mönkään menneistä viherpeukaloinneistani). Ku me justiin nyhyrettiin helevetisti aiempien omistajien laittelemia kukkia ja puskia pois ja siirreltiin jotaki rehuja eri paikkoihin, sen takia että mä en tykkää semmosesta puutarhasta mihkä on tungettu ihan kaikkee ja ihan mihin vaan. Niin että jos mä en malta mieltäni, ni kohta puutarha on justiin semmonen taas!

Ja miten menikää pojan kyläilyreissu? Mua aina eniten jännittää se, että kuinka se nukkuu yönsä. Musta olis harmillista, jos poika päättäs just jonku vieraitten hoteis mellastaa yöaikaan ku paviaani. Vaikka semmosta ny sattuu, ja jos se sattuu kyläilles ni eipä se vaikuttasi omiin unihin mitenkää, mutta silti sitä toivoo, että poika käyttäytyys kyläs astetta paremmin ku kotona.

No, reissu oli menny ihan mukavasti! Ei mitää yöpöffäälyä, vaan isommat porut oli syntyny lähinnä siitä ku piti tulla ehtoolla pois kylyvystä ja siitä, ku kiellettiin änkeemästä tiskikoneelle. Sitte johonaki välis poika oli sontinu, ja tämä oli kesken vaipanvaihron lähtenu paljain persein kirmaahan karkuun vaipanvaihtajalta. No, Urholla oli kaiketi jääny vähä toimitus kesken, ku tämä oli vääntäny lopun köntsää eteisen matolle! Aatelkaa miten hieno juttu, jos sille olis eheritty laittaa uus vaippa ni sehän olis menny heti vaihtoon!

Jees, mut tästä taas kohti uutta viikkoo. Viä tänään on fiilis korkeella, mutta huomenna on varmaan kaikki paikat niin jumis että toivois niinku Tuntemattomas sotilaas, että tulis kuula ja tappas. Onneks huomiseksi on luvattu saretta, ensinnäkää ei tartte itte mennä kastelehen uusia istutuksia ja toiseks ei tartte harmitella sitä, kuinka ei kerkiä jatkahan pihan tonkimista.