Täs ollaan kohta viikon verran kokeiltu tätä nelihenkisen perheen kotielämää ja sanoisin, että mikäs täs olis olles, jos mieski olis koko aika kotona! Hiukan hienoo, ku voi keskittyä ihan rauhas vauvan hoitamiseen ku mies silimäilee, mitä Urho hommaa sill'aikaa ja ku vauva nukkuu, ni kerkiää itte tekehen jotaki muuta, joko olehen vuorostansa Urhon kans taikka sitte voi teherä jotaki kotiaskareita tai vaan ottaa rennosti.

Onhan täs viä vähä kroppa ku jyrän alle jääny, mutta olo ei oo ihan samalla lailla raskas ja kankia ku sen ison mahan kans. Vaikka sanottava toki on, että ei mulla edelleenkää mikää PIENI maha oo, voi jeesus kauhia löysä lörtsy on ny sen valtavan, pinkiän rantapallon tilalla! Mut kuitenki, tää lörtsy on kuitenki vähä köykäsempi plus sen saa tieltä pois vaikka käärimällä rullalle. Lisäks yöunen määräs ja laadus ei oo tokikaa tapahtunu käännettä parempaan, ku vauva syöö tuon tuosta, ehkä jopa tunnin välein. Viime yönä se tosin nukku kerran jopa 3 tuntia putkeen, ohhoh mitä luksusta!

Mut joo, hienostihan täs on lähteny meneen tuon pikkuäijän kans mut kauhulla mä orotan ens viikkoo, ku äijä menee välis töihin ja pitää joulun jäläkeen loput isyysvapaansa. Miten muka on tarkotus seleviytyä kaharen muksun ruokkimisista, vaipanvaihroista ja viihryttämisestä ku paikalla on vaan yks aikunen, ja seki tavallisen väsyny ja ehkä viä pikkuusen raihnaanenki? Entä mitenkä pystyy varmistaan, ettei isompi kakara teilaa tuota pienempää esim. siinä välis ku mä käyn vaikkapa hyyssis? Ja kattotaan vaan ni muksut on takuulla hätää kärsimäs aina samanaikasesti, ei milloinkaa niin, että toinen olis ihan lunkisti sillä välin ku toinen on jotaki vailla.

Mä en kyllä ollenkaa muistanu, mitenkä paljo nuo vastasyntyneet oikeen nukkuukaa. Tuntuu, että vauva on unes meleki kaiken sen ajan, mitä se ei killu tissillä ryystämäs. Tän päivän puolella se on ollu hereillä varmaan yhteensä tunnin ja kello on sentäs kohta kolome ehtoopäivällä... Se tietysti on ihan hyvä asia, ku vauva on aika monta tuntia päiväs pois pelistä ni pystyy vähä Urhonki kans säätähän. Mutta ku vauva päättää herätä näläkäänsä, sitä mölöö on saatava heti eikä viirestoista päivä ja siinähän saaki miettiä, että misä järjestykses hommat oikeen kannattaa hoitaa, jos sattuu että Urhonki kans olis justiin tilanne päällä sillon ku vauva rupiaa huutahan. Plus että tuo vauvan nukkumisen määrä tuosta ajan olohon vähenee ja näin mä oon siinä aina vaan enemmän ja enemmän kii, mutta ehkä ny ens viikolla ei suuria muutoksia tapahru vauvan unentarpees. Mutta eipä tota Ramin isyyslomaakaa kestä ikusesti, niin että sitteppähän onki yhtä taiteilua nää arkipäivät.

Elämä on tällä hetkellä joteki sisäänpäin kääntynyttä. Mä voisin ihan vaan kanniskella tuota vauvaa kainalosani kaiket päivät ja huolehtia, että sekä mulla että vauvalla pysyy näläkä ja vilu loitolla, ja että nuo vessa- ja peseytymishommat tulee hoiretuksi. Mut olosuhteiren pakosta täytyy välis kommunikoira ton äijänki kans, sekä suoda huomioonsa myös toiselle tenavalle :D Eileen oli kova pohtiminen, että lähtisinkö vauvan kans mukaan kauppaan vai pistänkö mä äijän sinne kaharen Urhon kans. Päätin lopulta lähtiä mukaan ja olihan se ihan kiva kävästä vähä kodin ulukopuolella, vaikkaki vaan ruokaostoksilla.

Kotoo olis toisaalta mukavampi poistua, jos olis jotaki sopivia rettuja mihkä verhoutua. Vaikka enhän mä oo viä eres maksimoinu tota vaatevitutusta, eli en oo viä ensimmäästäkää tavallista vaatetta koittanu, että sopisko joku jo päälle! Ja huom, verkkareita ja jotain virttyneitä hehtaari-T-paitoja mä en täs yhteyres laske mukaan tavallisiin vaatteisiin... Perkele ku jouluki on jo ovella, vaikkei tippaakaa siltä tunnu! Jouluksi ku täytyy varmaan hiukan tsempata ja keksiä jotaki muutaki yllensä ku Ramin college-housut ja Himos Festival 2000 -t-paita, johona on jo kauhia reikäki kainalos (mikä sinänsä on aika pieni vika vaatteen ikään nähäre).

Plaah, ei ny oikeen irtoo tän kaksisempaa juttua. Katotaan, kuinka mä seleviyryn ens viikosta, ehkä sitte jo riittää taas kauhutarinaa! Urhoki on tähän asti suhtautunu vauvaan ihan suopeesti, ja musta jotenki tuntuu, että ku ens viikolla Urhon viihrytysjoukon taso romahtaa radikaalisti, ni jokohan sitte jonkumoinen mustasukkasuus nousis esiin..? Eli, lienee syytä varautua siihen, että tämä kiriotus oli niin sanotusti tyyntä myrskyn erellä.