Niin se pukkas vesirokon Sisullekki viimme viikon puolivälis, kuten orotettua oliki. Jätkä oikeen puhkes kukkaan ku tuli puoli vuotta mittariin. Mä orotin kauhulla mitä tuleman pitää, mutta selevittiin lopulta yllättävän vähällä, vaikka näppyä tunki iholle aika vauhrilla. Kai tuo potilaan ilimekki jotain kertoo:
 

 
Samoin ku Urhon kans, hankalimmat yöt tietysti osu viikonloppuhun. Mutta Sisu ei sentäs pöffäälly öitä läpeensä, vaan se tyyty vähä hajanaisempaan märäjämiseen. Viimme yö meniki sitte jo ihan normaalin kaavan mukaan.

Hyvä toki sanoo sana "normaali" semmoses lausees, joka koskee pikkuvauvan toimintoja. Se normaali ku voi tarkottaa ihan eri juttua riippuen, mikä kuukausi viikko päivä hetki on kysees. No mut jos tän hetkistä normaalia yötä kuvaillaan, ni se tarkottaa kolomee syöttöö per yö... Hohhoijjaa, ja viä joku aika takaperin se normaali saatto olla vain yks yösyöttö jumalauta.

Viikonvaihtees teki mieli pistää pileet pystyyn ku Sisu suostu juomaan nokkamukista! Se siis ihan itte imeksi sieltä velliä naamariin ja määräki oli oikeen valtavat 20 millilitraa! Mut olis pitäny ehkä olla vähä messevämpi juomasaavutus ni olis oikeesti voinukki ne pileet pitää.

Paree ku ei eres mainittisi sanaa "pileet", tai mitää vastaavaa. Rupiaa vaan vituttaan. Ylihuomenna Rami menee Sisun kans neuvolaan, siä ku on sellanen käynti et pelekästään isä menee vauvan kans. Mun tekis niin saakelisti mieli tunkia sinne kysyhyn vähän neuvoo, että hei millä mä oikeesti pääsen tästä imetyshommelista erohon?!

Mut onneks Sisu on muuten kaikin puolin mainio vauva, vaikka tuo syömispuoli raastaaki mun hermoja enemmän ku mikää. Tänään oli oikeen tupla-riemastuttavaa, ku enste jätkä rupes tavaileen, että "väy väy väy väy väy" ja toiseks se onnistu pääsehen pari nykäystä eteenpäin, eikä aina vaan takaperin! Mä en vaan tiä, mikä ihimeen liikesarja se oli, minkä kans Sisu nytkähti liikkeelle. Se muistutti enempi jotaki sammakkoloikkaa ku ryömintää. Mutta kai tommosen toistaseks aika rupikonnan näkösen tyypin sopiiki edetä kuten sammakkoeläimet tekee!

Mitäs muuta? No ei mitää. Kesäkuuki on kohta puoles. Hyvä vaan. Mua ei yhtää kiinnosta koko kesä, kuluis vaan aika maharollisimman äkkiä siihen päivään asti, kun mä saan teherä tarpeettomista imetysrintsikoista ja - pairoosta pihalle nuotion. Ja mitä mä sitte teen? En tiä, ku oon toistaseks unohtanu haaveet pikku breikistä. Kuten jo sanoin, paree ku ei eres mainitte koko asiaa, ku alakaa vaan ottaa pannuun.

Toki tiän, että tää jumivaihe joskus päättyy, ja että erittäin torennäkösesti mä vieläpä tuun itkee tirauttaan siitä hyvästä, ku imetys loppuu. Mut tää on vaan nyt vähä liian hallitseva asia mun elämäs, että mä en vittu ihan oikeesti jaksa keskittyä muuhun ku siihen, että jotenki vaan saisin kahalattua tästä läpi. Viis siitä, että siinä hujahtaa yks kurja kesä ihan ohi samalla.