Sain Buzzadorin kautta testattavaks tällä kertaa Piltin Banaani-vadelmapuuroo. Se on tarkotettu yli 5 kuukautta vanahoolle muksuulle ja arvatenki pääsin mukahan sen takia, kun kotona oli erittäin hyvin kohoreryhymään sopiva henkilö.
Tai no miten sen ny ottaa. Iältänsä siis Sisu on ku tehty tähän testiin, mutta etukäteen osasin ounastella, että puuro ei varmaan tee kauppaansa, kuten ei tähänkää asti. Onkohan Urho kertonu Sisulle, että puuroo ei muute sitte kannata syörä? Urho sentäs vauvana hetken aikaa jollaki lailla söi jotain vauvojen puuroja, mutta sitte tuli toppi eikä yrityksistä huolimatta oo tapahtunu käännettä parempaan. Sisu taas on meleki ensi yrityksistä lähtien pitäny suunsa tiukasti kii, kun se on ekan lusikallisen jäläkeen tajunnu, että voi perkele, puuroo tarjolla.
On sitte niin kummaa, kuinka kakara muuten porajaa ja nauraa rätkättää suu suurella, mutta ruokailutilantees kyllä niin nauraminen ku märiseminen onnistuu niin, että suu on aiva viivana (mielialasta riippuen vaan suupielet on joko vähä ylähä- tai alahappäin), ettei vahingoskaa äite kerkiä sujauttaan ruokaa suuhun, ku tunteenpurkauksen hetkellä huulia vähä raottaa.
Testaushetki osu viä Sisun kannalta vähä huonoon ajankohtaan, ku se on täs ny teheny ittellensä pari hammasta ja kaiken syömisen kans on ollu enemmäntai vähemmän tuskaa. Mutta oon koittanu nuo testiannokset antaa maharollisimman otollisina päivinä ja hetkinä, että olis ruokahalun parantumista ollu havaittavis, ja että olis kans näläkä, eli aamusin en oo enste tukkinu jätkän vattaa tissimairolla vaan käyny suoraan asiaan, eli puurohon.
Kolome testiannosta oon ny koittanu, ja oon hävikin minimoimiseksi valamistanu vaan puolikkaita annoksia. Kaks ensimmäästä yritystä meni niinku arvelinki, ensimmääselle lusikalliselle aukes suu komiasti, mutta sitte suu oliki vain sitä tiukkaa viivaa. Kolomas yritys taas lähti käyntiin lupaavammin: varmaan viis lusikallista meni ku tyhyjää vaan ja olin ihan että mihkä seinään ny rasti piirretään!? Mutta ilimeisesti Sisu oli sitä mieltä, että ei helevetti, ei tätä kyllä syö enempää vaikk'olis kuinka näläkä. Piltin mustikka-vadelmasoseen kans viä yritin vähä huijata, mutta ei sekää onnistunu.
Ku testinäytteet tuli kerta-annospusseihin pakattuuna, mulla on tua viä yks pussinpuolikas orottamas, että kai seki täytyy pois käyttää viä joku päivä, mutta uskallan etukäteen sanoo, ettei siitäkää mitää menestystä oo tulos!
No, ei kaikki kakarat sentäs oo ton puuron kans yhtä vaikeita ku meillä, meinaan meleki kaikki kaverien muksut (joilla ikää siis jotain 0,5-2v), joillekka oon samaasen näytepussin toimittanu, on syöny annoksen mukisemati. Eli siitä päätellen tuote on ihan ok, mutta jos muksu ny ei vaan yleensä piittaa puuroosta, ni ei mahara mitää.
Itte tota puuroo maustoon vähä sormenpäällä, enkä mä kovinkaa selevästi siitä erottanu mitää vadelman enkä varsinkaa banaanin makua. En sitte tiä, pitääskö olla vähä maukkaampaa, tai no tuskin se silti Sisulle kelepaas sittekkää.
Kuvia tuotteesta ja testaamisesta en tähän ny oikeen saa laitettua, ku tää vuodatus ei viäkää toimi kunnolla, mut katotaan jos takautuvasti joskus koittaasin. Onpa tua ny nuota linkkiä, mistä voi tutustua tuotteeseen. Ja linkistä voi myös tutustua Buzzaamiseen, jos ei viä tiä mikä se on :)
Tai no miten sen ny ottaa. Iältänsä siis Sisu on ku tehty tähän testiin, mutta etukäteen osasin ounastella, että puuro ei varmaan tee kauppaansa, kuten ei tähänkää asti. Onkohan Urho kertonu Sisulle, että puuroo ei muute sitte kannata syörä? Urho sentäs vauvana hetken aikaa jollaki lailla söi jotain vauvojen puuroja, mutta sitte tuli toppi eikä yrityksistä huolimatta oo tapahtunu käännettä parempaan. Sisu taas on meleki ensi yrityksistä lähtien pitäny suunsa tiukasti kii, kun se on ekan lusikallisen jäläkeen tajunnu, että voi perkele, puuroo tarjolla.
On sitte niin kummaa, kuinka kakara muuten porajaa ja nauraa rätkättää suu suurella, mutta ruokailutilantees kyllä niin nauraminen ku märiseminen onnistuu niin, että suu on aiva viivana (mielialasta riippuen vaan suupielet on joko vähä ylähä- tai alahappäin), ettei vahingoskaa äite kerkiä sujauttaan ruokaa suuhun, ku tunteenpurkauksen hetkellä huulia vähä raottaa.
Testaushetki osu viä Sisun kannalta vähä huonoon ajankohtaan, ku se on täs ny teheny ittellensä pari hammasta ja kaiken syömisen kans on ollu enemmän
Kolome testiannosta oon ny koittanu, ja oon hävikin minimoimiseksi valamistanu vaan puolikkaita annoksia. Kaks ensimmäästä yritystä meni niinku arvelinki, ensimmääselle lusikalliselle aukes suu komiasti, mutta sitte suu oliki vain sitä tiukkaa viivaa. Kolomas yritys taas lähti käyntiin lupaavammin: varmaan viis lusikallista meni ku tyhyjää vaan ja olin ihan että mihkä seinään ny rasti piirretään!? Mutta ilimeisesti Sisu oli sitä mieltä, että ei helevetti, ei tätä kyllä syö enempää vaikk'olis kuinka näläkä. Piltin mustikka-vadelmasoseen kans viä yritin vähä huijata, mutta ei sekää onnistunu.
Ku testinäytteet tuli kerta-annospusseihin pakattuuna, mulla on tua viä yks pussinpuolikas orottamas, että kai seki täytyy pois käyttää viä joku päivä, mutta uskallan etukäteen sanoo, ettei siitäkää mitää menestystä oo tulos!
No, ei kaikki kakarat sentäs oo ton puuron kans yhtä vaikeita ku meillä, meinaan meleki kaikki kaverien muksut (joilla ikää siis jotain 0,5-2v), joillekka oon samaasen näytepussin toimittanu, on syöny annoksen mukisemati. Eli siitä päätellen tuote on ihan ok, mutta jos muksu ny ei vaan yleensä piittaa puuroosta, ni ei mahara mitää.
Itte tota puuroo maustoon vähä sormenpäällä, enkä mä kovinkaa selevästi siitä erottanu mitää vadelman enkä varsinkaa banaanin makua. En sitte tiä, pitääskö olla vähä maukkaampaa, tai no tuskin se silti Sisulle kelepaas sittekkää.
Kuvia tuotteesta ja testaamisesta en tähän ny oikeen saa laitettua, ku tää vuodatus ei viäkää toimi kunnolla, mut katotaan jos takautuvasti joskus koittaasin. Onpa tua ny nuota linkkiä, mistä voi tutustua tuotteeseen. Ja linkistä voi myös tutustua Buzzaamiseen, jos ei viä tiä mikä se on :)
Kommentit