Huh hah hei ja rommia pullo! Eikähän tuo ollu sopivan merihenkinen ja alakoholin katkuunen alotuslause tähän kohtaan, meinaan olin perjantaina Ruottinlaivalla ja elävien kirioihin oon koittanu palailla vasta tänään!

Kysees ei suinkaa ollu mikää perus örvellysristeily vaan Folklandia-risteily, eli örvellystä kansanmusiikin säestyksellä :D Mä tuon Turun Kiikurien tanhuköörin muaas osallistuin tuohon laivaretkueeseen ja tänä vuonna oli vuoros ihan vaan muitten esiintymisten ihastelut, ku ei ollu omaa esiintymistä tällä kertaa. 

Vietin koko reissun ajan meleko tiiviisti parin kaverin seuras ja kun ne tukka putkella pläräs jotaki ohojelmakatalookia, mä totesin, että mä oon siinä mieles heleppo matkaseuralaanen, että mä oon tullu tänne ensisijaasesti ryyp... pitähän hauskaa ja että mulle on ihan sama, mitä esiintyjiä katotaan tai ollaan kattomatta. 

Kyllä mäki sitte jotaki esiintyjiä näin, muun muas paluumatkalla mä näin Timo Rautiaisen kun se oli menos saunahan :D No ei maar, eihän tua reissulla ny pystyny mitenkää olehen näkemättä esiintyjiä vaikka olis halunnukki, jos siis aiko teherä muutaki ku könnätä hytisänsä. Menomatkan helemi oli tietysti saunaosaston baarin Tupsun juureen - pornolaulusetti.

Ku sitä myöhälle yöhön oli oikeen nauttinu (juoma)kulttuurista, ni tottahan sitä oli aamulla vähä vetelä ja kankia olo yhtä aikaa. Kun mä vaivoon ylähä pääsin ja sain ittestäni jotenki loihrittua taas ihimise(hkö)n näkösen, mä suuntasin ostoksille. Hyttikaverit oli päässy liikkeelle jo vähä aikasemmin, joten mä sain hoitaa tuliaishankintani ihan keskenäni, jos ny niin voi sanoo ku laiva oli kuitenki täyteen buukattu... No mä josaki kauppakäytäväs aikani mietiin, että oksentaisinko mä Muumi- vai Autot-lelujen päälle ja menin sitte miettihin asiaa siihen kauppahan, josta oli maharollista lunastella henkiseksi tueksi tölökki Fantaa. Sain mä sitte ostokseni tehtyä, eikä eres viinamyymälän läpi purjehtiminen pikku darras ollu pahin koettelemus, vaan kauheinta tais olla piipahrus kemppariosastolle ripsivärin hakuhun, ku sadan erimoosta hajuveten katkua hyökkäs silimille heti kipsan ovella niin että meinas pää halijeta. 

Kello rupes shoppailukierroksen päälle olehen jo päälle puolen päivän ja Fantaa siemaillen ettin käsiini kaverit, jokka jo istu yhyres kuppilas. Sehän oli ihan paratiisi se paikka, ku sieltäki sai ostettua katkarapuleipää ja mä päästelin yhyren semmosen päiviltä, vaikka katkisten haju meinas olla yhtä huumaava ku sen hajuvesikaupanki. Mutta siitä se elämä taas lähti vauhtiin ja lopun päivää hengailtiin siä sun tää istuksimas, kuuntelemas ja kattelemas sekä siideriä lipittämäs. Ku aina toisin paikoin tuli asiaa laivan kakkoskerrokses sijainneeseen hyttiin, ei voinu ku kiitellä sitä neroo Kiikuria ajatuksesta, kun se oli Hannu ja Kerttu -tyyliin miinottanu Kiikurien mainoksilla käytävän seinät siten, ettei voinu vahingoskaa eksyä omilta "koti"nurkilta ku vaan tarkkaili, misä vain näky tuhkatihiään oman köörin mainoslappuja :D

Rami oli muksujen kans anoppilas ja mä könysin sinne laivareissulta selevittyäni päästyäni, mutta enste käytiin viä kaverien kans kaupungilla nauttimas parit juomat ja taktisesti saavuin anoppilaan vasta semmoseen kellonaikaan, että muksut oli jo pistetty maate. Ei sillä, että mä olisin misää tolokuttomas kunnos ollu, mutta aattelin että on se kuitenki parempi säästää se jälleennäkemisen riemu vasta sunnuntaiaamulle ;)

Kun lauvantaina kerkesin suurinpiirtein potia krapulan pois iliman, että olisin vaan lykänny sen etiäppäin, mulla ei tänä aamuna ollukkaa enää mitää kovin pahoja oloja. Mitä ny vaan väsytti, ku jotku kulttuurierot taas näytti kyntensä yöllä ja havahruin siihen, ku keskellä yötä kolahti Turun Sanomat anoppilan postiloorasta. Ku oma postiloota on kohta kolome vuotta sijainnu puolen kilsan pääs kotiovelta ni tuo leherenjakotapahtuma kuulostaa taas vaihteeks aika eksoottiselta. Kyllä siinä viä Sisuki höpisi jotain unisansa ni mä lopulta makoilin keskellä yötä hereillä varmaan ainaki tunnin kuunnellen yön ääniä. 

Sitte mä huomasin tänään ihimeekseni, että mulla on perse kipiä :D Joo olokaa hyvät vaan, kyllä mä tiesin että te lukijat halusitte tietää just tän. Enste aattelin, että en mä kyllä eres Ramille kehtaa valittaa moisesta, ettei se ny mee vain luulehen, että joku on käyny mun hanuria soittelemas. Toki aattelin, että ehkä se vaikuttaa vähä hämärältä ku muija tulee laivareissusta ja sen päälle rutajaa että onpas puo kipiä... Mutta eiköhän äijä ny kuitenki hoksannu, että en mä kuitenkaa mitää exit only -tyyppistä toimintaa kummempaa oo harrastellu. Tää on vaan taas näitä kummallisia kipeytymisiä, mitä mä yleensä poden kunnon viihrepläjäyksen päälle. Niska ja selekäki on ihan kosketusaraat, jalaat on kipiät portais ramppaamisesta ja muutenki on hieman jyrän alle jääny fiilis. 

Tästä on taas ihan paras siirtyä päivään joka kantaa nimee maanantai.