Rami piti viimme viikolla talavilomansa, vaikka joku voiski väittää ettei ny mikää talavi enää oo ku ollaan melekeen toukokuus. Mut mä en ainakaa oo viä mitää kovin voimallista kevätherätystä kokenu, vaikka aiempina vuosina semmonen yleensä on josain kohtaa päässy iskeen. 

No ei varmaan kukaa väitä vastaan jos mä sanon, että kelit ei ainakaa oo ihan hirveen hemasevia viä ollu. Tuos ku lauvantaina syntymäpäivääni vietin Isojoella, ni siä tuli RAKEITA pitkin päivää. Onhan täs ny jo muutama aika kivan aurinkoonenki päivä ollu, mutta on se ny ihimeellinen aurinko ku ei se meinaa lämmittää ollenkaa! 

Oltiin siis viimme viikolla usiampi päivä porukoitten tykönä ja tultiin eileen kotio. Lumikasat oli kieltämättä kiitettävästi maraltunu pihasta ja osa nuista nurmikon irvikuvista oli jo siinä mallis, että sais olis pakko ruveta haravoitteen. Mut jos ennemmin on ollu melekeinpä innoissaan, että jippii, nyt pihat kuntoon ja käpälät kainaloota myöre multaan, ni ny on vaan semmonen olo et voi perkele ku pitäs teherä tuhat ja yks hommaa tua pihas, PLUS sisälläki tarttis ahkeroira kun tuli tuvan siivouski alotettua jo monta viikkoo sitte eikä viäkää oo valamista... et misä saatanan välis mä oikeen muka teen yhtää mitää, äijälläki olis kaikenmoista puuhommaa ja nikkaroitavaa, et tee siinä ny sitte jotaki ku mukuloittenki perähän tarttis kattoo. 

Tänään mä olin suorastaan yliaktiivinen ja pesin laattiat olohuoneesta, eteisestä ja köökistä. Ja tietenki kiltti ja rauhallinen poikani Sisu istua jäkitti nätisti lastenhuonees leikkimäs leluillansa... joo ei! Vaan villiintyneen kusiaisen lailla ympäriinsä vilistävä poikani Sisu tekee kyllä justiin silloon kaikki kielletyt tempaukset ku äiti epätoivosena koittaa teherä jotaki hyöryllistä, tai vaikka hyörytöntäki (kuten päivittää plokia). Kuinkahan monta kertaa sain kesken laattianpesun nostaa Sisun pois ruokapöyrältä juoksemasta tai kieltää aukomasta jääkaapin ja pakastimen ovia tai kantaa jätkän pois näpräämästä olokkarin cd-soitinta tai muuten vain estää änkeemästä/kiipeemästä paikkoihin, misä ei todellakaa sopisi olla? 

Huoh. Olispa kiva ku vois arkisin teherä jotaki muutaki ku heittää vähäistä enerkiaansa hukkaan alottamalla jotaki siivousprojekteja, joista ei kuitenkaa ikänä tuu mitää. Mut eipä tähän oo näköpiiris mitää muutosta, ennenku ehkä syksyllä, jos sattuis vaikka pääseen johki kouluun. Tosin ajatus jostain kotitehtävien päivittäisestä vääntämisestä kiehtoo ku kilo paskaa, jos seki on yhtä rikkonaasta hommaa ku tänpäivänen laattianpesu.