Mä en kohta enää kestä. Mä olin ihan siinä luulos, että tänään ratkeis, jatkuuko mulla työt viä ens vuonna vai ei. No ei ratkennu, eli viä pitää jännätä maha solomus. Huomenna mun esimies on pois koko päivän, eli tuskin se siis viä huomennakaa pystyy ilimottaan, et mikä on meininki. Ääh voi vittu! 

Vanaha kunnon vitutus on taas nostanu päätänsä ku oon mielesäni jo arvannu valamiiksi, että täs käy kumminki paskasesti. Mitä jos pomo käviki jo tänään kertomas työkaverille, joka siis orottaa samaa tietoo ku minäki, kuinka sen on käyny, mutta ku mä aikani orotettuani lähärinki viimmein kotio ja sitte ei tullu enää tänään tilaisuutta kertoo mulle? Ja ku pomo ei oo huomenna tua paikalla, mitä jos tyyliin kaikki muut tietää mun työpaikan kohtalon paitsi mä? Plaaaaah... Huomenna ei tartte ku jonku vähä vahingos vilikasta mua kohti sen näkösesti, että mä kuvittelen sen ny kattovan mua säälittelevästi ni mä oon taas satavarma, että jaahas, se meni sitte sivu suun se työpaikan jatkopala. 

Kunpa koittaas sellanen päivä, ettei tarttisi tämmösiäkää juttuja märehtiä. Olispa kivaa vaan saada elää elämäänsä ihan rauhas, vois vapaasti toteutella erilaisia haaveitansa ku tietääs, ettei tienestit (ehkä) lopahra parin kuukauren perästä, vois olla onnellinen. Tämä tämmönen on ihan perseestä ku mikää ei oo yhtä varmaa ku epävarma. Ja koita täs ny pitää työmotivaatioo yllä ku alakaa olla semmonen fiilis että loppu häämöttää. Selekeempää olis jos olis heti alakaa päälle ollu selevä homma että työt kestää tasan niin ja niin kauvan ja piste, sitte ei eres olisi elätelly mitää toiveita sen kummemmasta vaan koittanu ottaa ilon irti siitäki vähästä mitä sai. Ny ku täs on jo keriinny nähärä meleko vihireetäki valoo töiren jatkumiselle (eres ens syksyyn asti) ni vähäkö nyppii, jos se ei sitte onnistukkaa. 

Vittu. Tarttis mennä nukkuunki mut ei taira tulla uni silimään, ku täytyy enste valuttaa vähä vettä pois sieltä silimästä... Ja ihan turhaa tulla sössöttään, että "älä ny viä etukäteen murehri, ehkä sä saatkin jatkaa". Kai sitä ny saa olla huolisansa, jos pelekää menettävänsä onnellisuutensa.