CellReset-kuuri rupiaa olehen loppusuoralla, viiminen viikko olis menos. Oikiastaan tän kuuluis kestää 28 päivää, mutta ku mulla on tarvittavia tököttiä 30 päiväksi ni veretään ny pari päivää ekstraa samaan syssyyn - onhan sitä ny nautinnollista vetää viä pari ylimääräästä päivää suolatonta kanaa :D

Ei maar, yllättävän hyvin sitä on tottunu tommoseen simppeliin ravintoon eikä oo pahemmin eres ruvennu tökkiin! Kerran tosin ku mä aukasin muoviboksin mihinä mulla oli eväänä paistettua kanajauhelihaa, ni vieres ollu kaveri totes että tuo haisee ihan likaselle perseelle. Eli tuon ah niin sulosen mielikuvan saattelemana mä oon täs ny lapponu jauhettua kanaa kitahani oikeen antaumuksella eikä eres kyllästytä! Ja hei, mä oon tykästyny kukkakaaliin! En tokikaa keitettyyn, se se vasta likaselle perseelle haiseeki hyi saatana. Kyllä mä siis tuoretta kukkakaalia oon tavannu syörä jos sitä on johonaki ollu tarjolla, mutta joskus taannoin ku päätin ostaa sitä kotio, ni se maistu joteki tosi kitkerälle ja kaiken huipuksi siinä kukkakaalis asu viä joku perkeleen ytimennävertäjä. Mä sillon päätin että se oli sitte viiminen kukkakaali täs lääväs, mutta tulipahan taas seki vankka päätös pyörrettyä. Vähä niinku seki, että mä en ikänä meinaa ruveta hiihtähän.

En tiä onko tää kuuri ollu mun puolesta mikää ihan mallikeleponen suoritus, ku ihan suoranaasesti ohojeistukses ei käsketty vetää kännejä siinä puolentoista viikon kohorilla. Mut jos juomapuolen kans meni sooloiluksi, ni syömisten suhteen pysyin tiukasti ruodus! Enkä tiä onko sitte kiittäminen sitä syömäpuolta, ku selevisin orotuksiin nähären suorastaan lapsellisen lievällä krapulalla. Sitte ku täs oon äimistelly sitä, ku tuntuu ettei vatta oikeen toimi, ni ilimeisesti olis ollu hyvä käyttää ruuanlaitos rasvaa enempi, oikeen ku rupesin miettihin ni oon kyl vetäny erittäin vähärasvasta settiä. 

Sitte tänä aamuna melekeenpä pelijästyyn aamulla, ku olin meikkaamisen lomas kietassu huiviin kuuriin kuuluvan "aamudrinksun". Siitä kyllä varoteltiin, että saattaa aiheuttaa hetkellistä ihon punotusta ja kuumotusta, ku pintaverenkierto vilkastuu, mutta aiempina aamuina en ollu huomannu mitää ja olinki jo aatellu, että pyh joo niin varmaan, ei tää mitää erikoista aiheuta. Mut sitte tänään seurasin peilin kautta ihan suoraa lähetystä ku yläkroppa muuttu punasenkirijavaksi ja kerkesin olla jo vähä et mitä helevettiä, kunnes muistin että siitä juomastahan tää johtu! Se siis toimii!

Siinä sitte pikaistuksis päätin ottaa vessan peili -selfien ja viä oikeen leikkiä jotaki habapullistelijaa, niinku nuolla pulukannaruulla kannattas kovaa keulia :D Pahoittelen vähäpukeisuuttani, mutta mä halusin saada sen punotuksen kuvattua eres jotenki, onnistumisprosentti ei päätä huimaa mutta voi ny ainaki tuohon nyrkkihin verrata olokapään ja niskan väriä. Olin kyllä aivan ku olsin oikeen polttanu itteni auringos, ihanku olis rintsikan olokainten rajaki ton punasen alueen keskellä! Onneks olin jo keriinny sutia meikit naamahan, tiä minkämoinen Petteri Punakuono muuten olis tuolta peilistä vaharannu. Ja näköjään peiliki on niin täynnä jotaki töhönää, että kuvasta vois luulla, että meillä sataa hyyskäs lunta. 

20151008_055253.jpg

No, tää lysti ei silti viä täysin pääty viikon päästä. Sen jäläkeen olis tarkotus viä parin kuukauren verran elää hiukan rennommin, mutta kumminki sopivan säntillisesti. Siihen tyyliin siis, että kerta viikos veretään niukkaa linjaa, parina päivänä voi ottaa vähä löysemmin (lue: herkutella) ja muina päivinä syödä terveellistä perusruokaa. Eli saa taas käyttää suolaa ja sokeriaki, kunhan ei ny aiva ryve kummaskaa... ja on viä nuita kaikkia kuuriin kuuluvia taikajuomiaki.

Vähä mulla on jo jotenki orpo olo, et osaanko mä sitte syörä sopivasti ku saa vapaammat käret. Et lähteekö homma heti lapasesta ku mä tauon jäläkeen uskaltaurun syömähän jotaki oikeen nannaa. Jotenki mulle sopii semmonen, että joku muu on ajatellu asian mun puolesta ja pistäny tarkat ohojeet paperille ja minä sitte kilttinä luen paperista mitä mä saan syörä. No, kaipa oma olotila ja vaakalukema (mihinä muute ei oo ekan viikon jäläkeen tapahtunu mitää merkittävää muutosta mihkää suuntaan) kertoo jotaki. 

Tän pakin ku sais viä toimihin. Onhan se sikäli ollu mukavas iskus et ei pahemmin oo ollu turvoksis eikä kuplinu ja porissu ku joku kilijutynnyri, mut näin jumis sen ei kuulusi olla. Mut katotaan ny auttaako se rasvan lisääminen mitää. Muuten mulla ei oo tästä kokeilusta toistaseks mitää pahaa sanottavaa. Ehkä normaalia väsyneempi oon ollu paikka paikoon, mutta saattaapi olla, että liika niukkarasvaset sörsselit on osasyynä siihenki - tai sitte se, ku mä en erelleenkää malta mennä aijoos maate. Nytki kello on taas vaikka mitä ja aamuviireltä pitääs ponkasta ylähä. Niinpä paree kai jatkaa kiriottelua taas toisella kertaa!