Kuten viimmeksi keksiin, ni mä koitan teherä jonkumoista listaa asioosta, joita kohtaan on josaki elämänvaihees iskeny oikeen kunnon keräilyvimma taikka muuten on tempassu mukaansa huolella. 

Jos ny oikeen lapsuudesta lähtee jotain kaivaan, ni tarroja mä tykkäsin keräillä. Ja mä halusin tietenki liimata ne johki heti, no en saanu lupaa liimata mihkää näkyvähän paikkahan mutta vaatekomeron oven sisäpuolelle mä niitä liimailin ja olihan niitä sitte koko ovi täynnä. Muksuna myös tykkäsin pienistä posliinisista esineistä, mulla oli pieniä posliininukkeja, -eläimiä ja -vaaseja, harvoinpa tietty itte niitä sain mistää ostettua, mutta toivottuja lahajoja ne ainaki oli. En kyllä yhtää muista mihkä ne kaikki on joutunu, olisinko joskus johki eläinsuojeluyhyristyksen kirpparille lahajottanu suurimman osan. Nykyään mulla on jäljellä kuus pientä posliinikissaa, ellen aiva väärin muista ni ne tuli jostain Yves Rocherin tilauksen kylykiääsinä. Sieltä tuli myös muita pieniä posliiniesineitä ja ne oli aikanaan mulle tosi rakkaita leluja. Oli pieniä vaasia ja jotain punavalakosia tonttuja ja jotaki lintujaki. Joskus niitä samoja näkee nykyäänki kirppareilla myynnis. Ihime etten oo nostalgiamieles ostanu :D

No, kuten kohta huomataan, heti tos ekas kappalees oon jo tarrojen ja posliiniesineitten lisäksi sivunnu paria kolomee muutaki innostuksen aihetta... Mut mennään ny jonkumoises järjestykses...

Teiniaikoona ei tainnu olla mitää ihimeellisen erikoista keräilyharrastetta taikka vastaavaa, kai se elämä meni lähinnä kaverien kans koheltaes ja angstailles. Mut sitte lukios olles sillosen poikakaverin myötä kiinnostuin päiväperhosista ja se tykästyminen on kestäny ihan tähän päivään asti, joskaa en ny sentäs itte keräile perhosia, mutta tykkään koittaa ottaa niistä valokuvia ja sitte multa löytyy perhosaiheisia sisustusjuttuja (tapettia, tauluja, verhoja, tuulikello, valaisin...) sekä vaatteita ja hiuspinnejä, niin ja tietysti myös tatuointeja. 

Okei, no CD-levyjä on tullu elämän aikana osteltua muutamia satoja varmaan, osan oon myös myyny poiski, mutta yhä vaan tykkään ostaa musani cd-levyllä enkä käytä mitää spotify-tyyppisiä juttuja. Mun ensimmäänen cd on muute ollu Rainer Frimanin tuotantoo :D :D :D Porukat oli ostanu kotio cd-soitinmankkarin, ja oli saanu kaupan päälle valita cd:n. No mähän purnasin että miks just Rainer Friman, mut se oli kuulemma ollu paras mitä oli yleensä siä ollu tarjolla... mitähän vaan ne huonommat mahtoo olla... No, serkkulikan kans sitte luukutettiin Rainer Frimania yks kesä ku ei muitakaa cd-levyjä ollu, ku se ny vaan oli niin siistiä vaihtaa kappaleesta toiseen napin painalluksella, eikä mitä nihkeetä kasetin kelaamista!

Oliskohan ollu lukion jäläkeen ku olin Turkuhun muuttanu, ni kissa-aiheiset esineet sekä siniset (sisustus)esineet oli ihan pop. Esine oli täyrellinen, jos se oli väriltänsä sininen ja liitty samalla kissoihin, kuten kolme puista sinistä kissaa mikkä mulla oli, ja samate lahajaksi saatu sininen sateenvarjo, jossa oli kissankuvia! Saatana vaan ku se sateenvarjo jäi seittemän vuotta sitte kirkon eteiseen yksis hautajaasis :( Vironreissuilta hamstrasin pieniä kissatauluja (niitä on mulla osa talles viäki) ja sitte monenmoista sinistä astiaa taikka lasista koriste-esinettä kerty kämppähän. Ja tottahan ny sohovanki piti olla sininen, ja siniseksi ihan itte maalasin terassipöyrän ja toolit (ja ihan oli kuulkaa mun itte maalaamani näkönen se lopputulos). 

Sitte näihin samoihin aikoihin innostuin keräileen myös erilaista labratavaraa, lähinnä labra-astioota. Niitä satunaasesti tuli vastahan kirppareilla. Ikänä en oikeen häävisti oo niitä kippoja saanu laitettua mihkää esille, vaan tälläki hetkellä ne nököttää varastos, mutta jostain syystä en oo niitä kumminkaa raaskinu myyrä pois vaikka kovin paljo muuta kampetta oonki pistäny kiertohon, niinku vaikka ny kaikki siniset sisustusesineet. 

Ai niin pienet viinapullot meinas unohtua mainita. Turusta muuton yhteyres pakkasin putelit johki laatikoihin ja vein Isojoelle, ja siä ne mun tietääkseni on jemmattuna aina vaan. 

Nettimailma kans rupes josain kohtaa tarjoohon vaikka mitä hullutuksia. Ku ei viä ollu Facebookkia, ni erimoisilla keskustelufoorumeilla oli mukava hengailla. Innostus taisi alakaa jostain jo eresmenneestä Radio Suomipopin keskustelupalstasta, sen jäläkeen löyty Kissamaailma (ja niihin aikoihin v. 2006 otettihinki Kessu-kissa, ja saman vuoden syksyllä tuli Simppa). No sittenhän on tullu luuhattua myös jollaki sääaiheisella foorumilla, samate innostuin eurosetelien kirjaamisesta eli Eurobilltrackerista. Myös eräs pelisivusto oli josaki kohtaa kova juttu, muistan pelanneeni jotaki pallopeliä läpi yön ku ensimmäänen synnytys oli käynnistymäs, supisteli niin etten pystyny makaahan sängys saati että olis pystyny nukahtaan, no niinpä istuin tietsikan ääres pelailemas että olis aamu koittanu joutusammin ja et olis ollu jotaki muutaki ajateltavaa. Niin, ja samalla kirjottelin fiiliksiäni myös eräälle raskaus/vauva-aiheiselle keskustelupalstalle. Sen palstan kautta on ihan tullu tosielämän tutuiksiki jokusia ihimisiä, ja ihan viä nykypäivänäki muutamia tulee nähtyä silloon tällöön. Ja oma facebook ny on lähes puolillaan sellasiaki keskustelupalstatuttuja, joita ei oo eres ikänä nähänykkää. 

Tietysti myös vuonna 2008 keksin, että mä alakaan kans kiriottahan omaa plokia! Innostus on vaihrellu vuosien mittaan, välis on ollu pitkiäki taukoja, mutta aina vaan tänne tulee väännettyä tekstiä, vaikkei semmosta tahtia mitä alakuvuosina. 

Nettimaailmaan liittyy myös yks aikansa innostus, eli geokätköily. Jonku aikaa se lysti kesti, mutta lasten syntymien jäläkeen ei hirveesti enää tullu lähärettyä kätköilyreissuille. 

Lasten myötä kirppareitten koluaminen tuli entistä tutummaksi, ja kirppari-into on voimissaan aina vaan. Viimmeksi tänään kiersin yhyren ison kirpputorin lävitte ja ostin Angry birds -pehemolelun. Ja niistä sitten lisää myöhemmin... Mut siis, kirppareiltahan tietysti oli ihanaa ettiä vauvanvaatteita, ja sitte josain kohtaa Muumeja. Muumi-pehmoleluja, Muumi-kirjoja ja DVD-levyjä, Muumi-aiheisia lastenvaatteita... Onneksi en sentäs Muumi-mukeista oo ikänä ollu erityisen innostunu. 

Kirppareilta on tarttunu myös mukaan monenmoisia kirjoja, etenki erilaista tietokirjallisuutta ja lasten myötä tietenki helevetisti lastenkirjoja. Tähän on muute mainittava, että joko mulla on ollu vähä ankee lapsuus ja viihrykket vähis, taikka sitte oon vaan pienestä asti ollu hiukka outo, mutta yks sienikirja oli mun lempparilukemista lapsena. Ja niinku perhosetki, sienet kiehtoo mua yhä erelleen. Tykkään kerätä niitä ja kuvata niitä, ja kotoo löytyy varmaan useempiki sienieepos tätä nykyä. Josaki kohtaa myös keräsin jopa erimoisia myrkkysieniä, koska käytin niitä villalangan värjäämiseen! Eräänlainen hurahrus oli sekin. Josaki kohtaa mulla oli vitunmoinen kasa itte värjättyjä lankoja, mutten meinannu keksiä, mitä niistä lopulta tekis. No niistä synty aikojen saatos tilikkupeitto. Semmosena aikana, ku olin hulluna innostunu kutomisesta. 

Ja viä kirppareista, jos on siniset lasiesineet saanu väistyä, ni nykyään vitriiniä koristaa mm. Kastehelmi- ja Grapponia -sarjan sokerikot, nekat ja kupit. Sitte on muutamia Arabian kannuja kans, tietysti perhos- ja kissa-aiheisina. Toki kirppareilta tarttuu mukaan aika ajoin kaikenmoista muutaki, mikä ny sattuu kulloosellaki hetkellä olehen "in", niinku omasta mielestä. Ehkä omituisin juttu, joka juontaa juurensa muutamiin kansantanssi/-musaesityksiin mihinä oon tanhu- taikka kuoroharrastuksen myötä ollu mukana, ja joihin on pukeuruttu yhyristellen eri kansallispukujen osia toisiinsa, ni mähän keksin josku että ettin kirppareilta kansallispukujen osia tai kansallispukumaisia vaatekappaleita. Jos vaikka joskus johki esitykseen tarttis, tai jos vaikka repäsis ja pukeutuus johki mielikuvitukselliseen asuun, joka on kansallispukumainen, mutta ei oikeesti kansallispukua nähänykkää. No, laatikon pohojalla nämä aarteet viä orottaa aikaa parempaa. 

Kosmetiikkaa mä oon tykänny ostella teinistä asti, johan mä jo mainittinki Yves Rocherin tilaukset ja niitten mukana tulleet kylykiääset... Ja oliskahan ollu vuosi takaperin, vai oliko kaks, no yhtäkkiä keksin, että haluan hankkia asioita, jotka tuoksuu ruusulle. Kynttilöitä, saippuoita, ruusuvettä... Ruusun terälehtiä kävin noukkimas maasta läheisestä ruusupuistosta, ja niitä on mulla kotona monta lasipurkillista. Ja onpa mulla lasipurkkeihin kerättynä myös purtojuuren kukkia, pihilajanmarjaterttuja sekä pieniä käpyjä. Olipahan vaan pakko tuommosiaki kyhäillä sisutusesineiksi. 

Angry birdsit taisinki jo mainita... Jostain seki vaan lähti, nimittäin lapasesta. En tiä montako kymmentä erilaista Angry birds -pehemolelua oon ostanu, ja siihen muut AB-esineet päälle. Kirppareilta pääasias. Ja tietysti josaki kohtaa sekä minä että mukulat pelattiin innosta piukeena Angry birds -kännykkäpelejä. No ny tää villitys on hiukka laantumaan päin, mutta kyllä mä meinaan vierä muksut ekaa kertaa leffateatteriin ja mitäpä muutakaa mentääs vahtaahan, muutaku Angry birds 2 -leffaa!

Ja jotta (peli)addiktioiden määrä olis vakio, ni mähän rupesin pelaahan Pokemon Go -peliä talavella. Ja muutaman Pokemon-aiheisin pehemolelunki oon jo ostanu... 

Mainitaan ny viä taas se Instagram, mistä viimme kiriotuksestki mainittin. Tällä hetkellä mieli halajaa kierteleen eri hautausmaille ja ottahan valokuvia erilaisista yksityiskohorista mitä hauroolla näkee. Kuten erimoiset pienet taikka isommakki patsaat. 

Kaikenmoisia intoiluvaiheita siis elämähän mahtuu. Kai niihin voi myös lukia sellasetki ku oon innostunu lenkkeilystä, erilaisista laihrutusjutuusta, gluteenittoman ruokavalion kokeilusta (ei muute ollu pitkä kokeilu) ja mitähän näitä ny on. Voi ku innostuis taas laihruttamisesta uuresta, olis tarvetta meinaan! Sen sijaan oon innostunu lähinnä jäätölönsyönnistä ja enerkiajuomien litkimisestä, vaikkaki noista juomista valkkaan yleensä light/kalorittomia versioita. 

Et semmosia. Nimimerkillä "Lähiaikoina saan asuntooni neljännen kosketinsoittimen".