Voi saatanan helevetti kun tää sivusto melekeen toimii! Enste tää jumittaa ku etana pakkassäällä ja toiseksi mä äsköön kiriotin uuren tekstin mutta kun meinasin sen tallentaa ni erroria pukkaa. Vittu! Ja arvakkaa jaksanko ja muistanko eres kiriottaa samoja juttuja uuresta! No EN!

Lyhykäisyyresänsä viikonloppu vierähti käytännös kokonaan mökillä Honkajoella. Perjantaina pääsin sinne vasta ehtoosta, ku kävin ensin serkkulikan 15-vuotissynttärikaffiilla. Mökillä isä ja Rami oli asentamas kylypytynnyriä paikoollensa ja mäki eheriin vähä niihin geimeihin. Tynnyri saatiin rehattua alustallensta, eikä nurtsi saanu kovin pahoja taisteluarpia eikä tynnyri pyrkiny kieppuhun jokehen :)

Uhoomisestani huolimatta talaviturkki ei lentäny narikkahan viä perjantaina, vaan vasta lauvantaina, ku oltiin aamupäivä tehty polttopuuhommia porukootten kans. Oli lämmin keli ja tuli niin kuuma, että mä kävin joes kastautumas, vaikkei ollu eres saunaa, misä olis saanu valmistautua jäätävän veten kosketukseen ottamalla ensin kunnon tappolöylyt. Ehtoolla sitte saatiin niitä löylyjäki, ku porukat meni kotio ja yks kaveripariskunta tuli mökille käymäs. Istuskeltiin siinä nuotiolla jauhamas paskaa ja nauttimas vähä "virvokkeita". Sitte saunat ja jokipulahtelut päälle. Mukava ehtoo!

Pyhänä oliki sitte perinteikäs reissu äitin vanhempien työ syömään. Siä on ikikauvan ollu tapana, että mamma pistää pöyrän koriaksi niin äitien-, isän- ku joulupäivänäki. Siä sitte ruuan ja kahavittelun lomas pihalla istuksies keräilin tän kesän ensimmääset palovauriot, ku aurinko ehti käräyttää olokapäät ja palan kaula-aukosta pilikistäneitä tissiä punaasiksi. Tilannetta ei helepottanu yhtää se, että syöminkien jäläkeen mentiin viä mökille puuhommia jatkaan.

Jaakko tuli kans Isojoelle käymään eileen, huomenna se vissiin menee takasi Turkuun. Se toi tullesansa meirän lahajan äitille, meinaan uuren kännykän. Vanaha ku rupes oleen jo likimain esihistoriallinen kapines. Viä tarttis äitille joku simpukkakännyn käyttökurssi järjestää ;)

Tänään taas kieputtelin naruja töis. Meinaa olla jokseenki pitkästyttävää toimintaa! Koitin tänään kehitellä pääsäni mukaansatempaavia ajatuskuvioita, mutta ainoostaan siinä katse tempautui kohti kelloo ja ajatuskulku palas siihen perinteiseen, että monenko tunnin/minuutin päästä saa lähtiä kotio?

Rami tua maalaa tupaa tukka putkella ja mä vaan könnään tietokoneella... mä vaan aattelin skipata maalailut tältä päivää, jos ei taivaanrannan maalailuja lasketa. Meinasin suorittaa vähä hääpoliittisia järjestelyjä ja plarata porukootten valokuva-alapuumia läpi ja kattella sieltä ittestäni vanahoja kuvia, mitä sais häis laittaa näytille. Olisin jo varmaan alapumin jos toisenki selannu, jos ei tämä peevelin nettipäivyri olsi näin kenkku!

Toisaalta tekis kyllä mieli käyrä korvasieniäki kattelemas. Eileen kävin Ramin kans luikkimas paris vanahas sienipaikas ja saalis oli huluppeet 4 kappaletta korvasienee :D Tuohon ku sais eres nollan perähän ni puhuttaas jo semmosesta määrästä, mitä kehtaas ruveta keitteleen. Ei muuten, muttaku korvasieniä täytyy keittää kolome kertaa (joo, oikeesti se on kyllä kaks kertaa, mutta äiti hieman hysteerisenä henkilönä vaatii sen kolomannenki) ennenku niistä voi teherä ruokaa.

Kaikenmoista hulluutta sitä onki, ihanku ei mailmas olsi muuta syömistä ku myrkylliset sienet, mitä pitää niska limas keitellä että uskaltaa syörä :D Ja toinen yhtä järkevä hullutus on varmaan mun lankojen värjäily itte kerättyjen kasvien ja sienten avulla. Kaupoistahan ei toki saa värillistä villalankaa. No, mutta niin kauvan on kiva olla hullu jos sillä saavuttaa jotaki mukavaa, kuten vaikka sitte maukasta sienisoosia tai sen väristä lankaa, mitä ei kaupasta saa!