Hain eileen kirpparilta jäljelle jääneet romppeet kotio ja tänään sai noutaa rahatki. Olin ihan tyytyväänen summahan, mikä jäi kätehen parin viikon loosivuokran (yht. 58 €) jäläkeenki. Hävikkikää ei ollu mikää kohtuuton, pahempaa pelekäsin. Lopulta teille tietymättömille pääty joku ehkä viis rettua ja yks kippo. Muutaman hävinneen kuteen kohoralla melekeenpä huokasin helepotuksesta, että pääasia ettei sitä tarttenu enää takasi kotio kantaa! Saattaas toki osa lumpuusta löytyä erelleen sieltä kirpparin sekasimpien loosien uumenista, mutta kyllä mä jo parihin kertahan tein huolellisen syynäyskierroksen kotiuttaakseni karonneet lampahat mut ku ei kerta löytyny, ni olokoot sitte. Ei siinä ny isookaa vahinkoo kumminkaa syntyny. 

Silleen kuluneet pari viikkoo oli oikeenki mielenkiintosia. Heti ekana päivänä, ku tonne kirpparille roudasin romppeeni, törmäsin siä yhteen vähä vanahempaan rouvahan, jonka tunnistin mun "loosinaapurikseni" siltä kirpparilta, mihinä mulla oli paikka tua loppuvuodesta. Vaihrettiin muutama sana siinä ja mietiin, että olipa hauska yhteensattuma. Mut ku mä törmäsin siihen aika monena muunaki aamuna (viimeks tänään!) ni tajusin, että hei tää taitaa ollakki joku elämäntapakirppisshoppaaja. Sillä on erelleen oma loosi siä toisella kirpparilla ja oon ihan varma, että se on heti aamusta ettimäs jotaki löytöjä ja laahaa niitä sitte sinne omaan pöytäänsä ja myy pikkuusen ostohintaa kalliimmalla. Paras muute oli, ku mä yhtenä päivänä käväsin Raisios yhyrellä vallan muulla kirppiksellä aikani ratoksi, ni tää sama rouva tuli mua siäki vastahan! 

Kyllä siinä muutenki paris viikos oppi bongaahan aina samoja naamoja. Parinaki aamuna ku olin jo hyvääsesti ennen kirpparin aukeemista paikalla, ni samat muorit ja faarit sekä tietyt limasen näköset nilikit siä päivysti uluko-oven takana. En tiä olisko pitäny itkee vai nauraa, ku näki sen revohkan jonottamas johki kirpputorille. Naurun puolellehan se olis kallistunu, ellei siinä olisi jotenki tuntenu näkevänsä myös pientä vilausta omasta tulevaisuurestansa :D 

Tietysti mä myös joka jumalan kerta, ku mä vein lisää myytävää omaan loosiini, kierrin koko mestan, jos olis vaikka löynny jotaki ostettavaa... eikäku tietty mä vaan tsekkasin, löytyykö mun omia kamoja vääristä loosiista retajamasta. Tunnustettakoot, että mukaan tarttu parin viikon aikana myös pari rettua, mutta ostosten lisäks tein myös erinäisiä havaintoja tarjolla olleista myyntiartikkeleista. Mä oon silleen vähä ulukona uusimmista muotihommeleista, mut semmoset Converse-tennarit on vissiin niinku kenkien Iittalaa. Vähä kulahtaneemmistaki popoista rosvotaan ihan saatanasti. Ja ilmeisesti ovat niin kuumaa kamaa, että ihan jopa puhki kuluneitaki kannattaa myydä muutamalla eurolla?

Tänään mä kävin sovittamas yhtä hupparia. Satuin tunkeen käteni sen hupparin taskuuhin ja riemukseni sain näppeihini ison tollon käytettyä räkäpaperia! Eikä muute ollu semmosta mössähtänyttä, mikä siis paljasti sen, että ei sitä hupparia ainakaa mistää suoraa pyykkinarulta oltu sinne kirpparille kiikutettu. Onneks se rettu oli sen verta ruman näkönen päällä, että ostamattajättämispäätös oli niinku viimeistään sillä selevä. 

Sitte muutaman astian kans kävi silleen, että kun ne oli enste ostettu mun pöyrästä, ni mystisesti heti seuraavana päivänä tismalleen samanlaiset kupposet ilimesty johki toiseen loosiin, paitsi että hintaa oli korotettu roimasti. Yhyrestä naarmusesta mukista älysin pyytää vaan jonku pari egee, ni sitte se sama muki oli kohta toises pöyräs myynnis kahareksalla eurolla (naarmuista tunnistin, että oli multa ostettu). Eniten vitutti se, että joku oli myös ostanu sen mukin sillä kahareksalla eurolla... No, itte olin sen ilimatteeksi saanu, joten nielin katkeruuteni, riemuittin siitä saaruista muutamasta roposesta ja hämmästelin, että kyllä täytyy olla kova hinku tiettyhyn kippohon, jos raapiintunu ja ihan normaalis arkikäytös ollu versio menee kaupan kahareksalla egellä. 

Multa myös ostettiin kuus jäläkiruokakippoo, kappalehinta oli 3,5 €. Seuraavana päivänä toises loosis myytiin jänskästi kans kuutta samanmoista kippoo, nyt hintaan 6,60 € / kpl. Enhän mä ny voi varma olla, että ne oli justiinsa samat, mutta tuohan ny on kuitenki aika perusmeininkiä, et kyllä mä MELKO varma oon, että siinä oli taas joku kuvitellu pääsevänsä käsiksi rikkauksiin ostamalla multa ensin jotaki alakanttiin hinnoteltua kippokuppoo ja vaihtamalla alihinnan tökeröön ylihintaan. No, täs kohtaa tunnustan, että osan niistä kipoista olin joskus ammoin ostanu varmaan tolta samalta kirpparilta tyyliin eurolla, ja ostin ne ainoostaan sitä varte, että mä voin ne joskus myyrä eteenpäin kalliimmalla :D Et kyl se pieni trokari vaan muski pääsee valloilleen tilaisuuren tullen, ehheh...

Eilesen jäläkeen mä kävin nuota tänne kasautuneita kiertoon joutavia kamoja lävitte ja osan kohoralla päätin vaan kylymästi, että rehaan ne suoraa kierrätykseen SPR:n pyörittämään Kontti-kauppaan, mikä siis diilaa lahajotuksena saatua kirppiskamaa. Olin sen paikan valikoimaan käynykki tutustumas viimme viikolla ja totesin, että se on tosiaan sellanen kaupaksi käymättömän kirppiskaman viiminen leposija, mihkä ihimiset käy dumppaamas kaikkee kaameeta ja sitte ne viä saa nurkkiensa lisäksi omatuntonsa puhuristettua, ku ne luulee teheneensä hyvänki teon, ku lahajottavat paskaa hyväntekeväisyyteen. Ja kyllä, näinhän mä just tänään toimin ittekki, ku vein ns. toivottomat tapaukset sinne pois omista silimistäni. No ei maar, oli siinä lahajotuspläjäykses ny jotaki ihan järkevääki kamaa, kuten vauvanvaatteita. Jokku äitiyspakkauksista saadut tusinabodyt vaan on semmosta settiä, ettei sillä viitti omaa kallista kirppisloosia aiva tukkia, koska a) niitä on tarjolla vähä joka toises loosis muutenki sekä siitä johtuen b) niitä ei saa kaupaks muutaku muutamalla kymmenellä sentillä (jos sittekkää), ni vähäkö niitä tarttis myydä ihan helevetisti, että jäis jotain kätehenki. 

No, siitäki huolimatta että mä nelijä kapsäkillistä vein vaatteita ja muita loimia kierrätykseen, ni silti mulla olis viä pari Ikea-kassillista vaatteita, kolome loorallista astioota sekä pari paksia erinäistä sekasälää mistä tarttis päästä erohon! Arvakkaa mitä mä siis meinaan teherä? Tietysti mä varaan kirppisloosin jostaki! Enkä eres mistä tahansa, vaan sieltä Wanhasta Nestorista, mitä testasin viimme vuoden puolella. Tiä vaikka siä törmäisin siihen yhteen tätihin taas! Se varmaan aattelee musta ihan samoin ku mä siitä, että "tuo taitaa olla joku pikkuusen höyrähtäny näihin kirpparitouhuuhin".