En tiä kerkeskö täs ny paris päiväs vitutus eres kauhiasti laantuhun, mutta toteen ny kumminki että se on tullu takasi ja kahta kauhiammalla voimalla. Nimittäin arvakkaa mitä? SISU EI JUO PULLOSTA. Se viikon takanen ihime, että Sisu yhtäkkiä joi pullosta melekeen ku vanha tekijä, oli vissiin vain joku hetkellinen mielenhäiriö.

En oo ainakaa kolomeen päivään saanu tuolle menehen pullosta maitoo käytännös YHTÄÄ. Oon koittanu ennen ruokaa, ruuan jäläkeen, ruokaalujen välillä, ruokaalun aikana, kylymää ja huoneenlämpöstä, istuen, maaten, laattias, sylis, ja niinku Rami sanoos että arkisin, pyhisin ja väkisin, mut EI. Rami kans koitti olikahan se ny eileen, ja lopulta sano että "no kymmenen milliä meni", kun se oli aikansa yrittäny, ni mä totesin siihen ihan saatanan onnellisena, että "sehän sivuaa tän viikon ennätystä!"

Vittu, saatana ja kaikki muukki voimasanat!!! Jokohan mä NYT opin, että lopetan iloittemasta yhtää mistää (ei luulis olevan vaikiaa tällä vitutuksella), ku perseelleen menee kuitenki? Mähän tietenki tein jo sen super-hyper-emämunauksen ja menin jo yhyren kaverin kans alustavasti suunnitteleen jotain humputtelureissua ja kerkesin jo jopa ajatteleen, että eikähän tää tästä taas iloksi muutu, että ku ny enste koittaa sitä että jättää kakarat äijän hoiviin ni seuraava päämäärä on pistää muksut isovanhemmille yöksi että vois kerranki teherä jotain äijän kans kaharestansa.

Unikoulu sentäs etenee aika lupaavasti, mutta kai seki on paree, että mä siitä huolimatta sanon, että unikouluki on perseestä ja menee päin vittua, tai muuten sekää ei onnistu. Kohta viikko tota unikoulua on tahkottu ja se ny on ainaki selevää, ettei Sisu yöllä tissiä ainakaa näläkäänsä tartte.

Onkohan maharollista pitää unikoulun tyyppisellä "pakkokeinolla" myös tuttipullokoulua??!! Alakaa meinaan aharistaa, kun elämänilo tuntuu valuvan tisseistä maidon mukana helevetin kuuseen.