Jos eileen oli viä vähä epävarmuutta, että joko voiraan julistaa kevät alakaneeksi, ni tänä aamuna siihen tuli lopullinen varmistus, ikäänku viiminen naula arkkuun niinku.

Kävellesäni bussipysäkille kuuntelin enste lokkien riekkunaa, se oli semmonen kevään merkki mitä mä en yhtää oo talaven aikana kaivannu. Mutta sitte tuli vastahan semmonen elävä, mitä mä en oo kaivannu viä ikänä - nimittäin bongasin tän vuoren ensimmääsen lehtipuhaltimen!

En tiä olisko ilimastonmuutos tähänki syynä (sehän nykyään aiheuttaa kaiken pahan täs mailmas), että lehtipuhaltimekki nousee näin aikasin talaviunilta, meinaan ku en oo viä tänä vuonna nähäny kumminkaa yhtäkää lehtä misää, enkä tarkota leherillä täs ny mitää Turun Sanomia. No, täytyy toivoo että ennen kesää viä muutama takatalavi koittas onniansa ja ottaas lehtimölykoneelta luulot pois.

Ei maar, kai tarttis tänään töitäki teherä ennenku Rami hakee mun täältä pois ja lähäretään katteleen Isojoen markiille, joko siä on kevättä ilimas.