Päätettiin lähtiä lauvantaiehtoona parin kaverin kans viihteelle. Ilta oli kyllä ihan viihteellinen, ei siinä mitää, mut mä onnistuin tekehen jotaki mitä en tavallisesti tee, eres pöhönäs. Hukkasin nimittäin puhelimeni :(

Harvemmin tosiaan saan mitää kovin kallisarvosta kamaa karotettua baariretkillä, mut huomasin siinä puolen yön korvilla, että kännykkää ei oo mihinää. Ei muutaku liittymä kiinni ja baaritiskiltä lisää juomaa. Olin suhteellisen varma, et puhelin olis tippunu taksiin millä tultiin kaverin tyköö kaupungille.

Tänään milioonan soittoyrityksen jäläkeen saatiin eilinen pirssisuhari kii. Se ei ollu löynny eilisen reissailun jäljiltä ylimääräsiä puhelimia autostansa ajelehtamasta. Eikä puhelinta ollu näkyny myös niis paris kuppilas, mihinä käytiin ennenku huomasin että se puhelin oli hävinny. Täytyy ny ens viikolla viä käyrä löytötavaratoimistolla kattomas, jos kapulan olis joku toimittanu sinne, mut epäälen vahavasti, et jos joku yön kulukia on sen puhelimen plokannu parempaan talteen ni torennäkösesti se vaan heittää SIM-kortin vittuun ja ottaa siitä ittellensä uurehkon ja hyvän puhelimen.

Mahtaakahan mun mennä oma puhelinnumero uusiksi, jos ei sitä puhelinta löyry? Ei mua muuten niin kauhiasti sapeta yks puhelin, tosin aika uus se kyllä oli ja maksaahan se taas persaukiselle hunajaa hommata tilalle viä uurempi. Enempi mua sieppaa täs se, että puhelimen mukana menee kaikki sinne talletetut kuvat ja puhelinnumerot!

En tiä mitenkä mä sitte oon eres onnistunu tuos puhelimen hukkaamises. Yleensä mä vaharin mun käsilaukun sisältöö hyvin tarkkaan ku oon liesus. Kaipa se laukku on jääny sopivas kohtaa auki ja känny livenny sieltä pois jonku sopivan hässäkän turvin. No, kerrankos tämmöstä sattuu. Tulee vähä lisäsäpinää tylysään arkielämään, ku saa juosta karonneen kapulan ja puhelinnumeroitten peräs :P

Yks toinenki "kapula" joutaas kyllä karota ja hyvin äkkiä... Meinaan se kapula, mihinä on r-kiriaan tuon k:n peräs. Viivährin eileen (tai olihan se ny jo pitkällä tän päivän puolella) baaris tappihin asti ja tänään onki ollu senpäiväsen kaamia olo! Eikä tää flunssan jatkopala oo ratkasevasti oloo ainakaa parantanu. Ja jos tuos taannoin valitin, ettei juustonaksut oo hääppöstä materiaalia palauttaa kiertoon yläkautte, ni ei oo muute katkaravutkaa sen ihanempia!

Palautu kyl elävästi mieleen, miksei mun saa koskia semmosiin drinksuihin, mihinä on enerkiajuomaa seas. Jos normijuomilla saa aikaan kanuunan, jolle annettakoon vertailuluvuksi 100, ni enerkiajuomien kans läträämällä ton vertailuluvun voi korottaa toiseen potenssiin, tai vaikka toiseen universumiin samantien. Kuten klassisesti voiraan toreta, ni puolen päivää oon peljänny kuolemaa ja toisen puolen peljänny henkiinjäämistä. Mut ei täs mitää, ajatellaan positiivisesti: ehkä jo keskiviikkona olo on taas ihan normaali!