Pää on jo monta päivää pursunnu ajatuksia tähän tekstiin ja sitte ku pitääs keksiä joku näppärä otsikko ni meinaa tulla semmonen fiilis, että antaa paskan olla. Niinpä taas tuli otsikoksi tuommonen mukahauska roiskaasu, mutta väkipakollahan ei kenenkää tartte tää käydä lujeskelemas :D

Tämmösenä aikana ku kaikkien pitääs osallistua maailmanparannustalakoisiin taikka muuten oot persu, ni mä aattelin että ehkä mä oon ny tänään persu ja tuijotan vaan omaa, en napaa mutta naamaa. 

Joskus sitä kuulee äimistelyä, että en mä vaan jaksais aina meikata, tai niinku eräskin nimeltä mainitsematon läheistä sukua oleva naispuolinen henkilö suoraan yleneväs poloves välillä jaksaa syyllistävästi vittuilla, että "kai mä nyt sitte oon sun mielestä ihan kauheen ruma ku mä en meikkaa yhtää". No kivat teille, jokka ootte tyytyvääsiä naamatauluihinne! Mä en ainakaa siinä meikkiä laitelles pohoriskele yhtää kenenkää muun kasvoja ku omiani, ihan on tarpeeksi työmaata siinä iliman että tarttis huolehtia viä muittenki meikkaamisista taikka meikkaamattomuuksista. 

Otin tänä aamuna parit havainnollistavat kuvat, että mikä täs ny oikeen eniten riepoo täs lärvis. Yllätyksekseni heräsin selinmakuulta, eli poskilla oli yllättävän vähä punotusta ku en ollu nukkunu aiva naamallani:

Joo, tämä ku oliski se vakiotilanne ni oliski ihan OK. Mutta tän jäläkeen pistin kasvovettä pumpulilappuun ja pyhkäsin köykäsesti naamaani, ni hetikohta näky oli tämä:

Kuvat on otettu ihan perä perää mutta alemmat on otettu lähempää, ni sen takia väri näkyy entistä selevemmin. Ehkä joku ny miettii, että mulla on vaan huonoo kasvovettä, mutta se olis voinu olla ihan vaan pelekkää vettä tai vaan pelekkä pumpulitollo, riittää ihan että vähä koskee jollaki ni heti naama vaihtaa väriä niin että kameleontti muuttaa ittensä vihiriäksi kateuresta. 

Se oli semmonen puolisen tuntia, ku väri oli hiukka laantunu, mutta ei viäkää oltu ihan samois ku heräätes. 

Niin että tää on niinku pääasiallinen syy siihen, että mä en tunne käsitettä "kevyt arkimeikki" tyyliin sipasu ripsaria ja vähä poskipunaa (!!!) ja sitte menoks. 

Sitä en sitte tiä mitä iholle tekee vuosia kestäny erimoisten naamatököttien käyttö ja aina vaan uusien ja uusien tuotteiren kokeilu ku tuntuu että ei tähän helotukseen mikää auta. No ei kai jos siihen ei tartte mitää muuta ku ihon painallus. Mutta tämmönen Petteri Punakuono mä oon ollu kyllä jo teinistä asti aikaan jolloin en viä eres juurikaa meikkaillu saatikka käytelly mitää naamarasvoja. Ja ehkä täs on teiniajoista ehtiny kulua jo jokunen vuosi niin että aika on kaiketi kans teheny oman osuutensa...

Mut jos sopii ni kukin keskittyy tunteen olonsa mukavaksi ihan itte valitsemallaan tavalla, ja jos mä haluan käyttää lähes joka päivä runsaahkosti aikaa punakan turpavärkkini maalaamiseen tasavärisemmäksi ni se ei tiemmä oo mitenkää muilta pois, eikä oo kannanotto kenenkää meikittä viihtyvän valintoja kohtaan. 

Alan tosiaan luopua toivosta, että millää tuotevalinnalla pystyis tilannetta mitenkää muuttaan paremmaksi. Pahemmaksi varmaan kyllä jotenki tän viä saiski. Kaikenmoista on koitettu, vaikka mainoskuvissa ennen ja jälkeen -kuvat on niin vitun feikkejä ku olla ja saattaa... Kyllähän munki naama varmaan pimiäs näyttää tosi hyvältä, meinaan siis että ku ottaa ne vertailevat kuvat aiva eri aikoina, eri valaistukses ja käyttää viä vähä erimoisia kuvankäsittelyfilttereitä ni tottahan sitä saa vaikka miltä näyttäviä lopputuloksia. Mut ei oikeen mee läpi, että mikää naamatuote olis niin ytyä kamaa että siinä vaihtuu samalla silimien ja hampaittenki väri ku sitä hetken aikaa läästii naamahan. 

 

Mä menin yks päivä töihin niin etten laittanu ripsiväriä, ja kohta multa yks kysy, että ooksä kipeenä. Hetken päästä toinen sanoo, että oot väsyneen näkönen. Että näin, ei tämä elämä vaan oo heleppoo :D