Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat - polvet, varpaat!
Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat - polvet, varpaat!
Silmät, korvat, suu ja nenä,
Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat - polvet, varpaat!

Mikä se oli - mukaelma tutusta lastenlaulustako? No sitäki, mutta käytin sitä havainnollistaan, mistä nuita saatanan rokkonäppyjä löytyy. Pitääs vaan ehkä korvata silmät sanalla sormet. Ja sanovat "suu- ja sorkkatauriksi", juu hei haistakaa puo. Ja et oikeen "enterorokko"? Sanoosin paremminki, et enteroRUTTO.

Mä en oo varmaan ikänä sairastanu yhtä vammasta / "vammauttavaa" tautia mitä ny! Ja joka päivä mä innoissani luulen, että hei kyllä tää tästä varmaan helppaa huomiseks, joo joo... Ei se kuumekaa viä suinkaa ohi ollu, vaan kyllä se taas eileenki yritti lähtiä nousuun. Nujersin sen vaan äkkiä Buranalla, ettei tarttisi vapista horkas josain sohovan nurkas.

Ehtoo meni miten kuten, kun vaan varo käsiänsä, ku ne kirveli niin helevetisti. Yön tulo hiukka jännitti eikä syyttä, sain unta vasta puoli kaharelta ku käpäliä kutitti ja mikä hienointa, se sama kihelmöinti alako yhtäkkiä tuntuhun myös jaloos! Kävin epätoivoissani vetämäs viä vähä lisää Buranaa ja varootin Ramia, että jos mä en aamulla pääse käveleen ku mulla on jalakapohojat täynnä tätä kuppaa, ni tuut töistä kotio. Ku mun mielestä olis suht hyvä juttu, että ku kotona on muksuja, ni et niitten seuras olis ainaki yks kaharella jalaalla kulukeva aikuunen.

Kävelykyky oli sentäs viä tallella, ku mä aamulla heräsin. Toivottavasti se ny pysyiski. Käret ei nyt just hirveesti kutise, mutta ne on niin täynnä näitä vesikelloja että hyvä ettei loiske käy ku vähä sormiansa taivuttelee (plus että kovin voimallinen sormien taivuttelu tai muu käyttö paikoin kirpasee aika kovinki).

Mut mitähän seuraavaksi?! Uskaltaako viä toivoo, että ei enää tulis mitää uusia jännittäviä oireita? Vai käykö esimerkiks niin, että ehtoolla en kykene käveleen, ja huomenna ei pysty eres istuun??? Sitte täs voi kuulemma viä kynnetki irtoilla, voi se kyllä niin kruunais nää nakkisormet!

Mahtavintahan täs on se, että enterorokon voi sairastaa uuresta, vaikka sen olis aiemmin jo sairastanu. Tosin sanoovat, että jos sen oikeen kunnolla käy läpi, ni ei ainakaa kovin heleposti pitäs uuresta tulla... Ehkä mä ainaki yritän uskotella ittelleni, että ku mä ny kerta sain tämmösen version, josta mä saan melekeen kaikki maharolliset oireet päälle, ni et vähä lievemmät taurit ei tän jäläkeen vaivauru näyttäytyyn enää täs ruhos.

Mut ehkä mä en sano mitää ennenku tää vaiva on kokonaan poistunu musta ja vieny kaikki oireet ja kynnekki mennesänsä. Katotaan, montako tautiraporttia mä viä saankaa tähän plokihin kiriottaa! Nää onki varmaan tosi kiinnostavia, mutta uskokaa pois, tää aihe on niin sanotusti iholla just ny mun elämäs, et ei oikeen jaksa mihkää päivän politiikkaankaa keskittyä (tosin en mä jaksa siihen keskittyä terveenäkää) :D