Taas on perinteiset pääsiäisfestarit takana ja paluu arkeen on käsinkosketeltavis...

Tänä vuonna oli festarien osallistumisikärajaa laajennettu dramaattisesti molempiin suuntiin, että saatiin Urho ja mun porukatki festarialueelle, eli porukoitten huusholliin :D Osittain myös anniskelu-, tai pikemminki otiskeluoikeuksia oli  rajattu, ainaki allekirjottaneen osalta. Mut kyllä festaritunnelmas löyty silti selevinkipäin, mulle ainaki oli yhtä juhulaa ku muutaman päivän ajan oli paljo auttavia kätösiä kanniskelemas Urhoo mun puolesta :)

Muuten festarien ohojelmisto nouratteli pitkälti aikasempien vuosien mallia, eli syötiin, kälätettiin ja saunottiin niin saatanasti ja paikallises ravinteliski piipahrettiin. Minäkin siis tutustuin viihre-elämään ensimmäisen kerran yli kymmeneen kuukauteen! Tää tutustumiskäynti oli kyllä hyvin varovainen, reissu meni lähinnä testailles, että miten vähällä siiderimäärällä sitä saa aikaan jonkumoisen humalantunteen, eikä siihen tosiaan paljoo tarvittu. Testattavien asioitten listalle ei ollu laitettu sitä, paljoko pitää siideriä ryystää saarakseen aikaan krapulantunteen, niinpä juodun alakoholin määrä mun kohoralla jäi kohtuullisen vähäiseksi eikä seuraavana päivänä olisi juuri huomannu mitää juoneensakkaa, ellei suus olisi aamulla maistunu niin helevetin pahalle.

Isojoen parhaan - ja ainuan - baarin omistaja vaihtu tuos taannoin ja lauantainen oli niin sanottu ensikosketus uudistuneeseen paikalliseen juottolaan. Illaan teemana oli junttipileet: DJ juonsi ja soitti musaa, ja jotain kilipailujaki oli luvas. Eli ei mitää ihan elämää suurempaa, ja niinpä yllätys oli elämääki suurempi, ku sisäänpääsystä kiskottiin 8 euroo!!! Ei vittu, räkälän meininki mutta yökerhon hinnalla... Emmä oikeen kokenu sitä kahareksan oravannahan arvoseksi, että joku pulska setä soittaa junttimusaa (tää ilimasu ei oo mun oma näkemys, vaan näin luvattiin julistees, misä ko. pippaloita mainostettiin) ja kilipailut on sitä luokkaa, että se joka tanssii "Jos sul lysti on" -biisin naurettavimmalla koreografialla, saa palakinnoksi (lisää) juomista. No, hyvähän se on sikälääsen lakeuren ainuan baarin riistää asiakkailta maharottomia, ku porukalla ei oo vaihtoehtoja vaan se kiskurihinta on maksettava jos mielii ryypätä muuallaki ku kotonansa. Niin, ellei sitte oo haluja ja maharollisuuksia lähtiä vähintään 40 kilsan päähän ettiin muita menomestoja.

Tuos kun tuon porukan pienimmän pilettäjän eresottamuksia seuraili, ni tultiin siihen tulokseen, että vauvoilla ja känniläisillä on aika paljoki yhteneväisiä ominaisuuksia: molemmat juo juomasta päästyään, puhe on jotain omituista mongerrusta mistä ei saa mitää tolokkua, kävelytaidosta ei oo tietookaa eli kumpiki tarttee jonku kantahan päästäkseen paikasta A paikkaan B, laatta lentää hyvin herkästi ja kuset / paskat pärähtää housuun tuon tuostaki. Lisäksi suusta puuttuu hampaat, sammahtaminen yllättää välillä hyvinki heleposti ja hereilläolles puolestaan mielialat vaihtelee äkkiarvaamatta naurusta poruhun. No, jostain kumman syystä sympatiapisteet menee kumminki vauvoille :)

Festareilta jäi siis suuhun muutaki ku kissanpaskan maku, ei voi muutaku todeta että kyllä maalla oli mukavaa! Olis siä viä viihtyny usiammanki päivän. Mut eipä aikaakaa ku maalaiselämästä tulee meille ihan arkipäivää, nimittäin muuttoajankohta uhkaa aikaistua alakuperäsestä kuukaudella: ehkä jo tuos vapun aikoihin päästään maisemanvaihtohommiin!

Kyllä nää keväät vaan jaksaa tuora mukanansa muutaki hyvää kun vaan kesän :)