Kiriottelen tätä ny Utsjoella Tenojoen rannalla olevas mökis, mihkä siis eileen ehtoosti saavuttiin. Mun oli aikomus kiriottaa jo toissaehtoona pätkän matkaa tekstiä Leviltä, mutta justiin ku olin saanu tekstin valamiiksi ja koitin tallentaa sitä plokin jatkoksi, ni eikähän nettiyhteys pärähtäny just sillä perkeleen sekunnilla ja mun viimesen päälle mahtava kiriotukseni hävis ku pieru Saharaan!

 

(18.7.2009: Ja kun pääsin netin ääreen, sain huomata että se erellinen kirjotus oliki ihan ilosesti tallentunu tänne, niin että nyt on sitte hieman päällekkäisyyttä havaittavis täs ja erellises tekstis... täytyy vähä muokkailla.)

 

Mut joo. Tähän asti ollaan saatu ihailla niin Tornio- ku Tenojokilaakson maisemia, ja Rami on saanu otettua ensikosketuksensa niin Ruottin ku Norjanki maaperähän, ku ollaan käyty vähä naapurienki maanteitä kuluttamas. Mutta tuntu ne hyttyset olevan ihan yhtä vittumaisia ulukomailla ku Suomeski.


Vähä toisenmoista on ollu tää Utsjoella mökillä. ku vertaa Leviin... On ainaki päässy näkehen ihan oikiaa luontoo ja nauttihin aidoista elämyksistä iliman mitää keinotekosia kikkailuja. Rami on vähä tua käyny kokeilemas kalastusta, ollaan käyty kurkkimas geokätköjä ja niitten peräs kirmates löyretty vaikka mitä mahtavia näkemisen arvosia paikkoja ja valokuviaki on räpsitty ihan hyvä setti. Huomenna aamulla kylläki vaihretaan taas maisemaa takasi turistirysähän, ku mennään Saariselälle kylypylähotelliin pariksi yöksi.

 

Mutta ennenku maisemat taas vaihtuu, pitäs viä tos pihalla istahtaa nuotion äärehen käryyttään vähä makkaraa ja sitte mennä saunaan.

 

Tajusin muute tänään, että fiilis on, lähinnä paksuna olevan näkökulumasta kattottuna siis, ollu parempi ku vaikkapa viä viikko sitte! Johtunee ehkä ihan yksinkertasesti siitä, että on LOMA ja saa teherä mitä huvittaa eikä sitä mitä on pakko, ja lisäks on ehtiny rauhas nukkua ihan reippaan mittasia yöunia. Välis oikeen epäilyttää, että mitä vittua miksei olo oo mitenkää outo vaikka vattas jyllää joku ylimääränen heppu ja tekee mieli kysästä tosta pötsin läpi että juhuu, onko siä enää ketää? Mut sitte taas iskee kauhia, lähes tainnuttava näläkä ja palaa mieleen, että kyllä täs kropas sittekki vaikuttaa toinenki suursyömäri. Mistä tuliki mieleen, että oliskahan se makkaravalakia pianaikaa valamis...? :D