Mitähän mä justiin tua erellises kiriotukses puhuun Anrgy Birds -kaman haalimisesta, ni enkähän mä löynny kirpparilta sen jäläkeen Angry Birds -T-pairan... ittelleni! Ja muutamia koristetyynyjä samalla teemalla, joskin ne ny kuitenki enempi oli poikia varte, vaikka niitten sängyt jo pullistelee tyynyystä muutenki. 

Muitaki ihania kirppislöytöjä oon teheny, yks kerta sattu olehen joku Me&I-vaatediileri yhyrellä kirpparilla esittelemäs niitä vaatteita, ja tottakai mä sorruin tilaahan ittelleni uuret farkut. Täytyhän ne ny tilata, ku sovituskopin peilin mukaan ne pökät oli tosi hyvännäköset ja siinä sivus kävi jopa niinki utopistinen ajatus mieles, että ehkei tää persekää niin kamala oo sittekkää... ainakaa silloon kun siinä on joku asiallisen näkönen vaatekerroin päällä :D

Mä tein tuos viikonvaihtees vähä kaappien räjäytystä ja vaikka ikävästi on käyny niin että joitain vaatekappaleita on merkillisesti päässy kaapis kutistuun, ni olipahan vaan vapauttavaa heittää pari isoo kassillista lumppuja helevettiin! Niin ja kävinhän mä läpi myös lasten kamat, sekä koruni ja meikkini sun muut kosmetiikkamönjät. Et jos on ihanaa ostaa uusia juttuja, ni kyllä vaan on hienoo myös raivata pois kaikkee turhaa. 

Harrastusrintamallaki on taas uusia ja uusvanhoja tuulia. Mä menin ihan lopullisesti sekasin ja ostin paikalliselle kuntosalille 10 kerran kortin. En sentään niin lujaa oo viä kajahtanu että rupiaasin oikeen punttiksella käymähän, enhän mä niistä vehkeistä ymmärrä enempää ku sika aapisesta. Mut mä aattelin koittaa erilaisia ryhymätunteja ja mun piti jo eileen aloottaa mut saatana ku tulin kipiäksi. 

No, jos oon kipiä flunssan tähäre ni oon kyllä muustaki syystä: Viikonloppuna ihan hetken mielijohteesta ja vanahojen harrastuskaverien pikku yllytyksestä keksin, että mä alotan tanhuamisen uuresta, taas kerran! Maanantaina oli ekat reenit ja ristus et on raajat huutanu hoosiannaa sen jäläkeen. Et voi olla ihan hyväki että jäi se eilinen Cycling-tunti välihin, mähän olisin muuten aiva kuollu. 

Ei oo hetkihin ollukkaa niin hyvä fiilis kun niitten tanssireenien jäläkeen! Ku oltihin meirän seuran kans Kaustisilla esiintymäs toissa kesänä ja kunhan se retki oli päätökses, oli pakko kotimatkalla pysähtyä tien poskeen ja tirauttaa pikku hervottomat itkut ku elämä oli muutenki ihan rikki ja mietiin, että tuosko ny oli mun viimiset keikat tanssijana. Ei muute ollu, saattepa nähärä. Enkä mä kuorolauluakaa mihkää aatellu jättää. Toivottavasti tää alakuinto ei aiva heti sammu, ku mä ny oon vähä tämmönen hurahtaja kuten tuosta erellisestäki tekstistä joku on saattanu päätellä!

Pakko viä mainita, kuinka tänään jouruun oikeen sosiaalisiin tilanteisiin. Muutenhan oonki saanu möllöttää tänään aika rauhas ku vein klopit kouluun ja eskariin enkä menny töihin ollenkaa ku eileen iski niin helevetillinen kurkkukipu pienen kuumeilun kera et on aiva porua pirätellen saanu nieleskellä.

Pikku lämpöölyä on ollu viä tänäänki mut siitä huolimatta halusin vähä ulukoistaa itteeni ja poikia. Käytiin yhyres leikkipuistos, mihinä ei oo varmaan viä kertaakaa ollu samaan aikaan ketää muita leikkijöötä paikalla. No nyt sitte tuli joku nainen parin tytön kera ja pojathan innostu... tosin lähinnä siitä tyttöjen äidistä eikä niinkää niistä tytöistä. Ei aikaakaa ku pojat oli selostanu sille muikkelille kaikkien lähisukulaastensa iät ja tyyliin kotiosoitteetki ja kyllä siä käytihin läpi jopa mun isovanahemmat, että kekkä niistä viä elää ja kekkä on kuollu. 

Mulla ku on ittellä joku varmaan viiren neliömetrin henkilökohtanen reviiri jonka sisälle ei tartte aiva outojen hiipparin tupata taikka mä tunnen oloni epämukavaksi, ni meleki hiki nousi ottalle ku Urho tuppas aiva sen leikkipuistonaisen likille jutteleen ja näin viä kuinka Urho meleki silitti sitä lopuksi, laitto kätensä siis silleen sen naisen olokapään yläpuolelle ku tää vähä kumartu pienemmän muksunsa puoleen ja Urho teki siinä sit jotain taputusliikkeitä ilimas ja vetäyty sitte sivummalle touhottaan. 

Jotenki nuo ei aikusia kauhiasti jännitä, varsinkaa naispuoloosia, vaan ihan pokkana mennään selostaan ummet ja lammet aiva ventovieraille. Maanantaina ku mulloli poijat harijotuksis mukana, ni ku aulas orotti pari äitiä muksujansa lasten tanssitunnilta, ni Sisu syöksy ensimmääsenä yhyrelle naiselle esittelehen, kuinka hällä ihan kohta irtoo suusta yks hammas :D

No mut palataan viä tähän päivään. Kun me sieltä leikkipuistolta lähärettiin, ni kohta tuli parin pikkukoiran kans vastahan joku nuori kloppi. Olisko ollu josain parinkympin tietämillä. Tämä morjesti meitä ilosesti ja sano heti pojille et koiria saa tulla silittähän jos haluaa ja siinä sitte höpistiin lemmikeistämme. Koirapoika kysy jopa mihinä asutahan ja kun me siitä sitte vähitellen jatkettiin matkaa ni mä olin aiva hämmennyksis, että olipas mukava nuorukaanen, en oo ihan tottunu et sen ikääset jannut alakaa yhtäkkiä höpötellä mulle taikka muksuulle keskellä kirkasta päivää selevinpäin.

Muutenki tuommoset yllättävät kohtaamiset yhtää kenenkää kans on aina vähä semmosia mihkä mä en tiä kuinka suhtautuus. Sitä aattelee just ensimmääsenä että onkahan tuo pöhönäs vai muuten sakia. Mut eipä nuo mun lapsekkaa ainakaa pöhönäs oo ja silti ne toisin paikoon lähestyy vieraita aikuusia tavalla, jokka varmaan saa ainaki tämmöset mun kaltaset, vähä sosiaalisesti estyneet mörököllit hämmästyyn :)