Mistähän sitä tänään voivoottelis? Elämä on niin tylysää ettei meinaa keksiä eres mitää ruikuttamista. Ainakaa mitää uutta, joten kai pitää jauhaa vaan samaa vanahaa kulunutta virttä huonoista öistä ja kotiäirin tympivääki tympivämmästä "elämän" "menosta".

Siitä alakaa olla taas kohta viikko ku on saanu nukkua pari normaalia yötä. Viimme yönä Sisu märäji jotaki ainaki klo 22:45, klo 2, klo 4 ja klo 4:40.  Ja tuo oli siis aika peruskauraa, samanmoista pirahtelua täs ny on ollu usiampiki yö putkeen. Mikä sitte lie vialla, viimme yönä yks herätys kuittaantu valtavalla pierulla (jonka siis päästi Sisu, en suinkaa mä pierassu kakaraa tainnoksiin) mutta parihin autto peiton laittaminen takasi jätkän päälle ja yhyrellä kertaa piti sitte hyssytellä ihan kunnolla ja käyttää kaikki sirkustemput, että sai rutinan lakkaahan ja jätkän nukahtaan. Ehkä pierujen lisäks jätkä vääntää hampaita, mut paha mennä sanohon ku tuo vauvojen vikailimotussysteemi ei anna kauhian täsmällistä informaatioo. 

On taas oikeen kiinnostuksen maksimaatio, ku pitääs siivota ja sitte väsyttää niin että järki lähtee! Jaa minkä takia just ny pitää siivota, vastahan täs ny on pärjätty noin sata vuotta siivoomatakki ni miksei menisi samalla vaivalla toinenki mokoma? No tuon ylempänä mainitun yöpöyröön synttärit lähestyy uhkaavasti ja ensimmääset vieraat saapuu jo huomenna. Ja meneepä tuo niin sanottu joulusiivouski sitte samas, vaikka voi olla, että jos nuota synttäriä ei olisi just täs kohtaa vuotta ni en vaivautusi minkää muualla ku kotona vietettävän joulun tähäre paljoo kotiani jynssäähän!

Ny ku mun elämän oleellisin asia, eli tää ainaanen väsymysvitutus on käsitelty, ni mitäs sitte keksiis? Oonkahan mä viimme aikoona yhtää muistanu rutista siitä, kuinka vituttaa olla tämmönen työelämän hylykiö? En muista ku väsyttää niin saatanasti. 

Jokusia harvoja työhakemuksia oon pistelly menehen, mutta eipä mistää ikänä mitää kuulu, paitsi joskus harvoin jostaki tulee sadan vuoden päästä sähköposti, että valintamme ei tällä kertaa kohdistunut juuri sinuun. Oho, kukapa olis arvannu, eihän hakuaikakaa oo umpeutunu ku ehkä joskus erellisen presirentin valtakauren aikana. 

On tää kans niin kätevää, ku ennen perheellistymistä ei ollu toivookaa vakituisista hommista ku kumminki ämmä on kohta paksuna ja jää äitiyslomille ja ny ku perhe olis valamis ni ei oo toivoo minkäämoisista hommista! Siis mähän oon ihan pilalla, ku oon ollu kolome vuotta kotona laiskottelemas! En tasan tarkkaan voi kuvitellakkaa olevani työnhaus samalla viivalla semmosten kans, kekkä ei oo justiinsa ollu kotiäitiinä. Ja vähintäänki luullahan, että kyllä sieltä viä kuitenki kohta pukkaa uutta toukkaa ja joka tapaukses se on koko aika töistä pois kun sen kersat on kuitenki kipiänä. Itte asias onhan tuo ny jo aika vanahaki, otetaan ny mieluummin tähän hommaan joku nuori ja vähä aikaa sitte valamistunu tai oikeestaan palakataan MIES, ni ei tartte ihimetellä että koska se on taas paksuna tai muuten perseestä.

Plääh. Mä koitin tuos lauvantaina kävästä taas pikkusen viihteelläki ku oli yhyret pikkujoulut. Ei ne mikkää erikoisen viinanhuuruuset ollu, mutta oli jo valamiiks niin perkeleen väsy että siinä yhyrentoista jäliistä rupes olehen jo aika väkinäästä se mun tajuisani pysyminen. Sitte ku kuitenki piti viä (yrittää) nukkua samas huushollis (vaikkaki anoppilas eikä kotona) misä Sisuki mekkaloi noin tuhat kertaa yös ja muksut ylipäänsä alootti aamunsa jo ennen seittemää, ni ei silleen ihan hirveesti jääny siitä lauvantaista mitää hyvää fiilistä takataskuhun. 

Onneks on tulos tämmönen vähä erikoisvalamisteinen viikko, Rami ei mee töihin to eikä pe, Sisun kummit tulee kersoineen tänne keskiviikkona pariksi yöksi, sitte tänne tulee porukat ja mamma ja pappa viikonlopuksi. Kaipa nuo yöt silti on ihan yhtä paskoja ja muutenki vituttaa, mutta onpa vähä välis muutaki ohojelmaa ku tätä helevetin yleisankeistelua.