Nyt sitä ollaan taas yhtä festarikokemusta rikkaampia, ja montaa euroo köyhempiä eilisen Ruisrokis käynnin jäläkeen! Tokihan nuo kinkerit jatkuus viä tänään ja huomennaki, mutta kyllä mulle riittää ihan yks päivä kyseistä lystiä. Sattuneesta syystä saisin kyllä varmaan lipun tällekki päivää, mutta eikähän täs oo ny jo krapulaaki sen verran etten halua nähäräkkää mitää festaripölläälyä hetkihin!

Päätin sitten Ramin siskon kans lähtiä pyörillä sinne festareille. Oikeen kuningasajatus, pääsis näppärästi perille ja kotio! Ja ku aikomus ei ollu vetää mitää totaaliperseitä, ni mikäs siinä olis takasikkaa körötelles. Eli ei muutaku parin alottelusiiderin jäläkeen mars matkaan.

Perillä tuupattiin sitte pyörät pyöräparkkiin ja suunnistettiin kutakuinki suoraa päätä lähimpään kaljakojuhun! Talo viä tarjos ensimmäiset juomat, ku ostin kympillä kaks lonkeroo ja maksoin ne kakskymppisellä ja sain viä kaks kymmenen euron seteliä takasi vaihtorahaa! Enkä mä ny niin rehellinen oo että antaasin takasi, jos mulle kerranki joku lykkää ilimasta rahaa. Sitäpaitsi se oli kyllä ihan oikein saara vähä halavennusta niistä perkeleen riistohintasista liemistä.

Amorphis oli kyllä just niin saatanan hyvä ku vain olla ja voi, siitä keikasta innostuneina paineltiin sitte pairanmyyntikojulle ja ostettiin molemmin Amorphis-pairat. Naureskeltiin, että löytyykähän kassista tänä päivänä lopulta viä Sonata Arctica- ja Nightwish-pairatki :D No ei sentään. Onneks löyty laukusta eres kutakuinki kaikki ne tavarat mikkä olin sinne eileen lykännykki.

Sitte kiskottiin siideriä Sonataa orotelles ja löyrettiin yhyren kaverin äijäke kavereineen samalta kalja-arealta palloilemasta. Liityttiin sitte niitten joukkioon ja käytiin kattomas se Sonata ja sen jäläkeen palattiin kaljakarsinan laitojen sisäpuolelle Nightwishia kyttäähän. Kaiken sen kalja-alueilla vietetyn ajan lopputuloksena oliki sitte meleko rempsee pöhönä, eli melekeen niin ku suunniteltiinki, paitsi ettei sinne päinkää!

Joku sen kaverin äijän porukasta oli järjestämäs jotaki jatkoja paikas X ja sinne oltiin kovaa lähärös ja pikkuhiljaa täyty ruveta katteleen pyöriä sieltä uskomattomasta fillariviirakosta. Onneksi mun ja Ramin siskon pyörien ympäriltä oli kaikki muut korjannu omansa pois ni meirän omat oli heleppo löytää sieltä kentturalta vieretyste nököttämästä :) Sitte kaverin äijän pyörää jouruttiin hetken tähyileen siä pimiäs, mutta kyllä seki sitte löyty.

Pyöräälyksi sitä paluumatkaa ei kyllä voinu kutsua. Enste oli niin julumettu ryysis, ettei sinne olisi pyörääliä sopinu sekahan millää ja lopulta Ramin sisko totes olevansa niin jurris, ettei se uskaltanu nousta pyörän kyyttihin. Sitte se viä niksautti selekänsäkki jotenki niin, että me jouruttiin pysähtyyn johki taipaleelle ties kuinka pitkäksi aikaa. Lopulta se kumminki uskaltautu pyörän selekähän ja päästiinki hyvä siivu etiäppäin, kunnes se sitte roiskautti pyörällänsä pusikkoon.

Ei uskosi kuinka paljo voi tulla verta huules olevasta reijästä! Sitä oli sitte niin joka paikas, että alakuun olin ihan varma, että ny on muijalla varmaan kyllä nenä poskella ja leegot sohojona, mutta onneks ei ollu sen pahempaa ku reikä huules ja vähä kraasalesta naamas. Lääkärireissu siitä kumminki tuli, lähärin naamapotilaan seuraksi kaupunginsairaalalle puupääautolla ja kaverin äijän hommaksi jäi hoitaa kolome pyörää turvallisemmille vesille...

Siä sairaalalla saatiin hetki orotella, siä oli meinaan ihan pari muutaki tyyppiä orottamas hoitoo turnausvammoihinsa. Yhyrellä ämmällä oli puoli naamaa mustana ja joku jamppa tuli sinne valittahan kättänsä, ku oli humalaspäitten hakannu huviksensa jotaki peltilootaa. Joskus viiren jäläkeen päästiin tänne meille. Ei sitte ihan päästy niille jatkoille, mihkä oltiin kovaa menos.

Ja mikä olikaa tarinan opetus? Ei, en tarkota ny sitä että tarttis olla festareilla mieluummin kuivin suin. Vaan mä tarkotan sitä, että Ruisrokkiin ei misää olosuhteis tai ja olotilois kannata lähtiä sotkehen pyörällä, ei siis eres selevin päin! Meinaan jos et itte kaaru johki lepikkohon, ni joku känninen sut sinne kiilaa kumminki! Oli se nimittäin kaikinpuolin aika vallatonta touhua, ku seuras sitä ihimisten pyöräälyä festareilta poispäin! Ittekki meinasin lervata, ku huomasin että jumaliste nysse ämmä kaatu ja sitte omaki pyörä oli jo menos mettähallituksen haltuun ja kerkesin jo kiljastakki, mutta onnistuin pitähän itteni pystys.

Ramin siskolla olis tosiaan tällekki päivää rokkipiletti, mutta se ei taira turbohuulensa kans lähtiä vähään aikaan mihkää. Mä varmaan saisin sen lipun kyllä jos haluaasin, mutta mä luulen että ne sempalot on kyllä ny nähty taas :P
Se musa kumminki kuuluu tänne kämpille asti, ni ei tartte mennä ku parvekkeelle istuhun ni johan kuuluu ainaki joku basson jytke jos ei muuta. Siinä voi sitte tunnelmoira ihan ilimatteeksi.

Tairan täs kasailla itteeni jos seleviytyysin kattohon sitä Sinkkuelämää-leffaa ehtoosti. Olo on kyllä ihan kohtalaanen, vähä vain janottaa ja väsyttää. Tai no väsy ei oo mikää ihan vähäinen, jos ihan rehellisiä ollaan... En tiä pitäskö joku välikuolema heittää, olis se tylysää maksaa ittensä kipiäksi siitä että pääsee elokuvateatteriin nukkuun.