Viikonloppuun mahtu otsikos mainittujen harvinaasten herkkujen lisäks rattosaa yksinoloo, ku Rami lähti torstaina mökille kalahan ja tuli takasi vasta tänään. Tää oli siis niinku tämmönen "ei kahta ilman kolomatta" -tilanne, eli jos äijä olis tavalliseen tapaansa rötkötelly kotona viikonvaihteen ni ei olisi tarttenu kokkailla hernesoppaa eikä kuunnella A.W. Yrjänän tuikijärkeviä sanotuksia :D

Oon joskus aiemminki, varmaanki erellisen Ramin kal(j)areissun aikoihin (eli about sata vuotta sitte) siunaillu tätä samaa asiaa, että kuinka välistä on ihanaa viettää pari päivää ihan vaan omas ihanaases seurasansa! Yksinolonsa ku hernekeitolla kruunaa, ni oma seura on entistä viehkeempää ku rupiaa peräpää laulahan hernerokkia :P

En oo tosiaan mitää erikoisempia teheny, torstain ja perjantain lähinnä loikoolin sohovalla ja annoin kurinpuikkojen (ja perseen) sauhuta, lauvantaina ja tänään puolestaan olin kaverin tykönä värjäämäs villalankaa. Mukavaa, ku välillä ei tartte huolehtia muuta ku siitä, että ittellä on mukavaa.

Olihan se toki kiva saara äijäki takasi kotio, vaikkei se juurikaa kalaa tuonu tullesansa. Sen sijaan sillä oli mukanansa auton takakontillinen tyhyjiä kaljatölökkiä ja mä ihimettelin, et mistä niitä nuon monta löysikki... Kuulemma niitä oli löytyny veneestä. No mähän olin tietysti ilahtunu, ei turhaan sitäkää venettä ostettu, meinaan niillä tölökiillä rahotetaan varmaan loppukuukauren syömiset! Ja ku siihen päälle laskee ne kaks ahaventa, mitkä myös oli samaan veneeseen puolivahingos hyppiny, ni onhan täs ruuansaanti turvattu oikeestaan pitkälle syyskuuhun!

Haikiana oon miettiny, että saatto olla viiminen viikonloppu käsittämättömän pitkään aikaan kun mä saan olla ihan vaan kissojen kans kotona. Rami ku kyllänsä harvakseltaan lähtee mihkää yön yli kestäville reissuille, tai mihkää ylipäänsä, ja puolen vuoden päästä voi heittää haaveet omasta ajasta helevetin kuuseen määrittelemättömän pitkäksi aikaa. Mut on siinä toki puolensa ettei äijä oo koko aikaa hinkumas jonnekki narraahan kaljaa ja juomaan kaloja, tai jotain. Ku ei harvinainen herkku sitte enää oo harvinaista, eikä eres herkkua, jos sitä joka välis tarjoillaan.

Harvinaisesta herkusta tuli jotenki näin kaukaa hakien mieleen, että ylihuomenna mennään pitkästä aikaa kattohon yhtä taloo :) Se olis ainaki myynti-ilimotuksen perusteella aika lailla toiveita vastaava mesta, ja vähä niinku pisteenä iin päälle talo sijaittee LEMUS! :D Voiko enää kotopaikka paremmalta kuulostaa... Paitsi jos se sattuu olehen PALLI (eräs Turun kaupunginosa) tai jos asuinpaikka olis PUOSTA (kylä Piikkiös). Ja löytyyhän Turusta Kuralat ja Suikkilat jne. Sitäpaitsi mullahan on jo monen vuoden kokemus lemun keskellä asumisesta, niin että asiahan sais vaan virallisen vahavistuksen jos muuttas samannimiselle paikkakunnalle. Paitsi että oikeestaan Lemu kuuluu nykyään Maskuun jos tarkkoja ollaan. Mut kuten nykysin ilmotan yleensä tuntemattomille silmät kirkkaina, että asustan Kakolanmäellä, ni samaan tapaan olis hienoo voira sanoo että asun Lemussa!

Mut joo, näkis vaan ja kuulis kopinan. Ei meille ny semmosta tuuria voi käyräkkää että tähän hätään joku kiva tupa löytyys.