Kiva ku täs elämäs on sentäs eres joskus viä jotain aktiviteettia, ni on jotain muutaki orotettavaa ku tän toisen muksun syntyminen. Ja ku nuo välietapit tulee vähä vähemmällä venttaamisella, ni ei mee ihan maku koko touhusta.

Taakse jääny viikonloppu sisälti kunnon tanhupläjäyksen, ku lauvantaina pukkas keikkaa ja pyhänä oli monen tunnin harjotukset. Emmä ny tiä, oliko se ny niin mahtavaa päästä enste ähkihin tän ruhon verhoksi kansallispukua ja tuskanhiki ottalla ja järkyttävä kusihätä päällänsä käyrä vetämäs keikka lävitte, eikä sekää ny varsinaisesti ollu mikää unelmien täyttymys ku sunnuntaina koitti tanssia rytyyttää tän mahan kera kolomisen tuntia. Mutta pääasia oliki se, että saipa olla taas vähä kodin ulukopuolella, ilmielävien ihimisten paris ja iliman mukulanpaimennusvelevotetta! Lisäks hengattiin lauvantaista sunnuntaihin anoppilas, ni tarvinnu itte eres murehtia ruokaa pöytähän :)

Kun tämä aamu valakeni, oli havaittavis pientä alakukankeutta. Koivet oli eilisestä niin saatanan tönköt ja turvonneet, että pisti miettihin, kuka piru semmosenki ajatuksen on keksiny, että liikunta muka tekis kropalle hyvää. Verryttelin kuitenki aamupäivästä reippaasti imuroimalla tän tuvan, ja pistin merkille sellasen omituisen seikan, että viikos oli keittiön lattialle kertyny niin paljo leivänmurusia, että jos niistä olis kyhänny kokonaisen leivän, se olis painanu enemmän ku se leipämäärä, mitä me keskimäärin kannetaan viikon aikana kaupasta kotio. Ja kodinhoitohuoneen lattiaa peittäneestä kissanhiekkadyynimuodostelmasta en viitti edes sanoo mitää.

Mutta ny on kämppä eres auttavasti sen näkönen, että voin hyvillä mielin astahtaa seuraavalle kauvan orotetulle etapille, ku huomenna Urhon tyttöystävä tulee äitinsä kera meille! Niin siivoushullu en tietenkää ollu, että olisin jynssänny lattioista kaikenmaailman ällöt kuolaläntit sekä pyhkässy telekkarista, peiliistä sun muilta pinnoilta pois pienten rähmäkäpälien jäljet, koska kohta tää on muutaman päivän ajan kaks tommosta pikkutermiittiä, jokka jättää jäläkeensä tuplamäärän tahmeita kärenjäläkiä sekä muuta töhönää :D

Vaan kuinkahan käy, jättääkö kaks pikkuriiviöö jäläkeensä myös tuplamäärän katkenneita hermosäikeitä, entä saadaanko "nauttia" tuplasti paskemmista yöunista mitä keskimäärin? No, onpa meitä tää sit parin päivän ajan kaks ämmää voivoottelemas ja jakamas sitä kaikkee kärsimystä, ni ehkä sen sitte kestää. Ja ennenku kukaa kerkiää ihimetellä, että minkämoinen emäntä mäki oikeen oon ku suhtaurun hyvän kaverini vierailuun näinki negatiivisesti, ni selevennykseksi sanon, että mä ihan OIKEESTI odotan huomista ku kuuta nousevaa. Kiva, ku Urho saa pariksi päivää oikeeta leikkiseuraa, eikä tämmöstä väsynyttä akkaa. Ja kiva, ku tää väsyny akka saa kans oikeeta seuraa, sellasta joka ehkä kuunteleeki ja ymmärtää sitä pälätystä, mikä mun leukojen välistä sinkoo ilimoille!

Mut Rami se heittäyty aiva uhkarohkiaksi ja lupas jonain ehtoona vahtia kumpaaki kersaa ni me ämmät päästään käymäs vaikka vähä kaupoolla tai jotain. No mä keksin, että voitas "piipahtaa" vaikka Ikeas, siis sehän ny on ihan vaan pikkunen putiikki tos aiva kivenheiton pääs, eihän siä ny kauvaakaa mee ku me siä äkkiä kiepastaan :D Mut tietenki täytyy ottaa ilo irti, ku mies hyvää hyvyyttään, tai silkkaa sinisilimäsyyttään tekee tuollasen tarjouksen, sillä todennäkösesti tilaisuus ei sen jäläkeen tuu toistuun, ku äijä on parisen tuntia saanu kirmata kaharen touhuperseen peräs :D

Ja jottei viikon hyvä anti päättyisi viä perjantaihin, jolloin kaveri lähtee takasi kotio, ni hyppään Urhon kans samoille jousille ja matkaan porukoitten työ viikonlopuksi! Rami tulee kans peräs, jahka töistä pääsee. Tai no saa nähärä, kuka lopulta ajaa kenenkäki peräs ja kuka erellä, meinaan jos/kun mukulat käyttäytyy automatkalla ku pienet perkeleet, voi olla, että saadaan pitää niin monta miljoonaa taukoo että Rami kerkiää Isojoelle n. 2 vuorokautta ennen meidän ämmien ja ipanoitten retkikuntaa.

Mutta tän enempiä tulevaa viikkoo spekuloimatta taidan painella tästä kohta nukkuun ni tulis huominen äkkiempää. Ehkä kirjottelen sitte lisää, jahka visiitti on ohi ja tää elämäntapanen on palautunu takasi omaan tylysään uomaansa.