Perjantaina koitti pitkään orotettu viikonloppu, ku pääsin pitkästä aikaa reissuhun koko viikonlopuksi aiva keskenäni. Lähärin suoraa töistä ajahan Isojoelle, ja sieltä kaverin kans Seinäjoelle kattoon PMMP:n viimesten keikkojen sarjan ensimmäistä settiä. Ei tarvinnu silleen hirveesti kantaa huolta juomisesta eikä huomisesta ku tiesi, että saa tarvittaes koomailla vaikka koko seuraavan päivän porukoitten tykönä plus että porukatki viä lähti lauantaina jo aamupuoles reissun päälle, niin että mä sain olosuhteitten puolesta viettää oikeen luksus-krapulapäivää, mutta jos unohretaan suhteet ja keskitytään vain pelekkään olohon, ni ei ehkä ollu ihan niin luksusta.

Puoli neljä lauvantaiaamun puolella vilikasen kelloo sen jäläkeen, ku kuski dumppas mut porukoitten pihahan. Jaksan ku ihimeen kaupalla tiskata meikit pois lärvistä ja könyän nukkuhun. Otan viereeni juustonaksupussin kaveriksi, kauheen painin päätteeksi saan sen auki ja jaksan syörä jopa yhyren naksun. Kaikesta illan aikana suoritetusta suun kostutuksesta huolimatta naksu liiskaantuu niin saatanasti kitalakehen kii, että katton parhaaksi jatkaa niitten jauhamista vasta aamusta.

Joskus yhyreksän mais äite varovaa herättää ilimottaaksensa, että ne lähtee menehen kymmenen mais. Okei selevä... (tai no kuka on kuka ei) Äiti haluaa jättää mun huoneen ovee vähä auki koska huonees kuulemma haisee kamalalle. No eipä olis millää uskonu! Jatkan nukkumista, tai no enpäs muute ihan heti pystykkää ku pää meinaa räjähtää ja pahaa tekee. Nousen varovasti, käyn vessas ja heitän huiviin Buranaa ja toivon, että se pysyy sisällä kunnes se rupiaa vaikuttaan. Toivon myös, etten kuolisi päänsärkyyni ennen sen Buranan vaikutusta. Saan ku saanki unen päästä kii, kunhan en tee mitää kevätjuhulaliikkeitä.

Havahrun hereille puoliltapäivin. Oho ei vittu, joko pitääs nousta? Jotenki pervoo maata sängys tämmöseen aikaan ku normaalisti sitä herää viikonloppusinki joskus viimmeestään kahareksalta, jos ny ei oo erikseen sopinu äijän kans, että saan jäärä hornaahan ja äijä nousee ylähä muksujen kans. Mut ei pysty, väkisinmakaan viä puolisen tuntia ja sitte väkisinnousen. Syön vähä juustonaksuja. Nousen ylähä ja raahaurun keittiöön. Kaivan ittelleni juomaklasin ja jääkaapista 1,5 l lekan Coca Cola zeroo. Ryystän pullosta ehkä puolet ja juustonaksupussiki hupenee meleki puolillensa. Koitan kuunnella hilijasuutta, mutta korvis humisee, verenpaine on varmaan jotain 270/190. Soitan kaverille ja tierustelen, et mikä happi.

Sitte ku ei enää ihan yhtä perkeleesti heikota ku heräätes, päätän sissinä lähtiä vähä mettään kävelylle, jos se vaikka vähä friskaas. Vaihran yöpairan verkkarihousuun ja tsiikailen vähä tilannetta pihalla. Se on jotain luonnon omaa vittuilua, että krapulapäivänä on liki poikkeuksetta aina ihan ylettömän hieno ilima. Oikeen et "Ka ny kuinka tää mailma orottaa sua näin kauniina, mutta haista perse ku s'oot vaan tuommonen väsyny raato." Mut tänään mulle ei vittuilla! Otan muovipussin kaapista, en oksennuspussiksi vaan suppilovahaveroja varte. Sattupa sopivasti, että kätehen osuu just Alkon pussi! Luonnon omaa vittuilua seki. Lähären lampsihin läheiselle mettäpoluulle kohti sieniapajaa. Toteen, että vähintään 96 % kaikista mailman hämähäkinverkoosta on ripustettu roikkuhun justiinsa mun naaman korkeurelle jumalauta.

Johan alakaa sieniä näkyä! Perkele vaan kun näkyvät niin matalalla, tekee vähä tiukkaa kumarrella noukkihin. Vitun maronlakit vois ottaa kasvukorkeures mallia vaikka varelmilta!!! Ääh puuh. Viinakaupan säkistä rupiaa olehen pohoja sienten peitos. Soittelen äijälle, että mikä kotona on meininki. Lähären samalla vähitellen vaappuhun takasi porukoitten päämajalle, kuka vittu tää ny syränkohtauksen uhaalla jaksaa tuntikausia kyykkiä. Niin ja täähän on ihan lähistöllä pyöriny susilaumaki ihan muutamia päiviä sitte, ne pisteli tua kylällä yhyren lammaslauman hengiltä. Mut toisaalta mun tukka ja henki haisee niin pahalle, että takuulla karkotan susiköörin kauvas susirajan taa.

Päätän vähä siistiytyä ja lähtiä morjestaan mammaa ja pappaa. Vois vaikka samalla tuupata äsköön noukitut sienet niille. Tankkaan vähä limpparia ja juustonaksuja. Yritän syörä myös vähä suklaata, mutta ei oikeen iske, suolasta vaan tekis mieli. Sipasen hiukka meikkivoiretta pärstääni etten näyttäsi ihan niin pahasti kärpässienelle, pesen hampaat, föönään järkyttävän hajusen tukanreuhkani, vaihran retut ja tadaa, ehkä mä jo kehtaan lähtiä Isojoen isoolle kirkolle!

Olin kaverin kans sopinu, että tuun mammalareissun jäläkeen kylähän ja tuon tullesani krapularuokaa. Matkalla kauppaan saan yhtäkkiä hervottoman naurukohtauksen, ku muistelen eilisehtoon menomatkaa Seinäjoelle. Oltiin välillä pirätetty kusitauolle johki pöpelikköön ja todettu, että juu kylä täs hyvin kehtaa kusaasta, ei kukaa näe mitää. No eikähän heti karauta joku rekka siihen hollille ja about koko Kurikka koki äkillisen valaastumisen, ku rekan valot heijastu mun perseestä joka puolelle.

Hirviä näläkä. Ostan ranskanperunoota, lihapullia ja kananugettia. Sitte poikkian mammalas. Mamma keittelee kahavit ja teet. Mahto ihimetellä, että kuinka mä en ny vetäny pöyrästä kahamalokaupalla keksiä ja pullaa niinku normaalisti. Puoliväkiste näykin naamaani yhyren kumpaastaki ja maha vaan huutaa jotaki suolaasenpuolta. Ihime homma, olinhan mä kuitenki sinä päivänä jo syöny niitä juustonaksuja puolen pussia!

Viimmein pääsin kaverin työ. Uuni päälle ja krapulasetti käryjämään. Ku ruoka on valamista, otan oikeen rekkamiehen annoksen ja noin kolomanneksen siitä mätettyäni rupian tuskaileen, että mitenkä ei millää enää meinaa jaksaa enempää, vaikka näläkä oli sitä luokkaa että vois syörä vähintään hevosen! Mut periksi ei anneta, syön lautasen tyhyjäksi, koska oon meleko varma, että ei täs kuitenkaa tartte ku kerran pari pierrä ni kohta on taas uuresta näläkä.

Kaverin äijä oli pistäny pihasaunan lämpeehen ja ku perheen tenavat oli saatu yöunille ja äijä oli oman saunavuoronsa käyttäny, menin kaverin kans lauteille (tuskan)hikoileen. No ei maar, ihimeen hyvin sitä jaksoo istua kolmen löylyttelyn verran eikä mikää syränhalavaus korjannu kumpaakaa. Saunajuomaksi olin valinnu limpparia, ku oli jotenki semmonen fiilis, että tais tulla jo erellisehtoona nautittua ennakkoon sen tänehtoinen saunakalja.

Saunan jäläkeen kruisaalen porukoille takasi. Enää ei pääs suhise aamuseen tyyliin ja pääsen oikeesti ihimetteleen, että ai tältä se kuulostaa ku on oikeesti hilijasta. Luen lehtiäki viä vähä, ku saa keskeytyksettä lukia. Meen nukkuun kuvitellen, että kylläpä ny aamulla herään ku uutena ihimisenä!

Vitut. Yöllä osallistun liskodiskoon. Heräilen tuon tuosta ja olo on jokseenki omituinen. Vähä joka paikkaa kolottaa. Niin joo, sehän oliki muute niin että joskus nuorena ja notkiana krapulaki kesti vaan sen yhyren päivän, plaah. Nousen ylähä joskus yhyreksältä, vaikka tekis mieli nukkua taas puoleen päivään. Mut olin lupaillu kotoväjelle, että koittasin lähtiä paluumatkalle aamupäivän aikana. Päätä ei särje, mutta joka muuta paikkaa kyllä. Syön aamupalaksi loput juustonaksuista ja zerocolasta. Ihan oikeesti, oonko mä heränny uuresta lauvantaiaamuun?! No saan mä syötyä lopulta leipää ja jukurttiaki, et ei olo sentäs ihan niin kuppanen oo mitä erellisaamuna.

Puol kaharentoista mais oon saanu itteni ja jäläkeni siivottua siihen malliin, että sopi nostaa kytkintä. Vähä mietityttää, että mahtaako heti ruveta kovaaki väsyttähän, mutta aattelen koittaa semmosta taktiikkaa, että luukutan örinämusaa niin kovaa, ettei siinä mekkalas yksinkertasesti pysty nukahtaan.

Matkalla poikkeen Kiikoisten ABC:lle ostahan syömistä ja enerkiajuomaa. Jonotan hampurilaasta Hesen tiskillä ku paikalle sinne tavallisen tuulipukukansan sekahan pölähtää yhtäkkiä joku sliipattu neekeri. Ihime säpinää rupee tapahtuun myyjä-ämmien keskuures ja mietin kuumeisesti, että olikahan tuo ehkä joku muusikko, näytti joteki etäsesti tutulta. Hetken päästä sinne ABC:lle tupsahtaa toinenki salskeahko heppu ja sen tunnistan naamasta, että no just, nää on muute Scandinavian Hunkseja! Mut oikeesti voi vittu niitä myyjiä: niillä rupes niin silimät killittään ja vaihtu norsunvittunaama niin Naantalin aurinkoiseks että jos tuo episodi olis tapahtunu erellisenä päivänä, olisin oksentanu. Teki mieli huutaa, että joku raja saatanan vanahat harakat, jos tänne jeesuksen takahikiän liikennemyymälään kerranki eksyy jotaki treenattuja julukkisuroksia, ni miks täytyy yhtäkkiä ruveta ketkuttaan niinku tiskin takaa olis saatavilla ABC-paskan lisäks persettä??? Voi luoja m'olin tukehtua hampurilaiseeni jo ennenku mä olin eres nähäny sitä.

Mut mikä oli riemastuttavinta huomata, ni se, että ku koitin parkkiksella tsiikailla, että minkähänmoisella limusiinilla tai keikkabussilla ne Hunksit oikeen liikkuu, ni saanki nähärä niitten könyävän hopianharmaaseen Hiaceen! Eeehhhehehheheeehheh, HOPIANHARMAA HIACE, ei helevetin 16 ku mun mieski ajaa semmosella!!! Et kylä vaan mäki oon niinku melekeen sukua julukkikselle ja naimisis melekeen Scandinavian Hunksin kans :D

Muuten loput kotimatkasta sujuu ihan iliman mitää kommelluksia. Kittaan niin paljo enerkiajuomaa etten taira nukkua ens(kää) yönä. Ja sitte jourun näyttään vähä nyrkkiä jollekki mulukulle mersukuskille ja Huittisten paikkeilla täysin ittestäni riippumattomista syistä haisee paska, niinku aina.

Mut sitte KVG, eli kotona viä googletin että ketäkähän Hunksia mä ny sitte olinkaa nähäny. No se tummapaahtoosempi oli taiteilianimeltänsä semmonen ku Jucci (lausutaan varmaan "juksi") ja se toinen oli Mauno. En oo ihan varma olinko nähäny kolomannenki ku pistin nuitten kaharen näköhavainnon välis merkille yhyren hepun, joka jotenki erottu eruksensa kaikkien papparaisten seasta. Mut jotenki oli vaikiaa yhyristää näkemäänsä verkkareihin verhoutunutta sälliä niihin netin vähä vähempipukeisiin sankarpoikiin.

Et silleen. Huomenna on maanantai, jokahan olotila normalisoituis sillon? Ainaki mä oon kovaa koittanu ruokavaliollani myötävaikuttaa asiaan, eli vitusti roskaruokaa, sipsejä, limsaa ja suklaata vaan kuonoon..! Eiksne just nimenomaan vähennä turvotusta? Jaa ei vai? No voi perse.