Oikee sonta tuntuu esiintyvän lähinnä läjis ennemmin ku yksittäisinä, harvakseltansa ripoteltuina kikkareina. Tai jos kakkeli on semmosta, että sitä tupsahtelee ilimoille tuon tuosta mutta vain pikku papana kerralla, se yleensä on muuten niin mitätöntä, ettei se paljoo hetkauta (vrt. jäniksen tuotokset). Eli unohretaan papanat ja käytetään täs ny vertauskuvana rehtiä paskaa ja paskaläjää.

Ei sitä elämän vastoinkäymisiä ja muita vituttavia asioita suotta paskaksi kutsuta, ihan jo ton esiintymistiheyren näkökulumasta. Mikä siinä onki, että elämäs on usein pitkiä ihan seesteisiä aikoja, ja kun jotain mälsää tapahtuu, ni yleensä se ei jää yhteen pikkujuttuun vaan sitä samaa skeidaa tulee sitte oikeen kunnon keko samaan sysyyn?

Tähän kuukauteen on ny mahtunu esimerkiks se kaverin kuolema, mun veljen ero naisystävästänsä, Sisun totaalikieltäytymistä lähenevä pulloruokintaongelma (mikä puolestaan poikii mulle kohta jonku henkisen ongelman kodin ulkopuolisen elämän näivettymisen takia), yks megaluokan rähinä äijän kans sekä viimesin hauskuus oli se, ku toissapäivänä yllätin Simpan kusemasta sitteriin. Rahanmenoo on täs kuus ny ollu muutenki sattuneista syistä enemmän ku tavallisesti, ja kivan lisän toi yli 200 € eläinlääkärilasku, ku kiikutettiin Simppa tutkittavaksi, että kummas pääs on vika ku ei ollu ensimmäänen kerta, ku Simpalla on nuita kusiongelmia. Jotain orastavaa virtsakiteiren muorostusta sillä todettiin, mikä tarkottaa siirtymistä erikoisruokavalioon ja ny täytyy ruveta kyttäähän, ettei kissat käy syömäs samoja ruokia. Ylihuomenna, jotenki kuvaavasti tän kakkakuun viimeesenä päivänä, on luvas oikeen aharistuksen multihuipennus, kun on tuon eresmenneen kaverin hautajaaset :'(

Niin että saisko toivoo ens kuuhun vähä jotain mukavempia asioita?? Tai jos ei mitää mukavaa oo luvas, ni sovittas ny eres, että piretään vaikka tätä tavallista tylsyyttä yllä, kunhan ei kukaa kuole, riitaannu taikka sairastu, tai aiheuta muuten vaan ylenmääräästä vitutusta?

Ne sellaset muun menon ohes jauhoksi tallautuvat jäniksenkakkapapanat ny aina menee täs elämän poluulla, mutta jos siihen poluulle yhtäkkiä jostaki eksyy norsu ja jättää jäläkeensä älyttömän läjän paskaa, ni sitä on vaikeempi purematta niellä... Oho, vähä huono vertauskuva, sanotaanko mieluummin että siitä ei niin vaan pääse yli eikä ympäri.